Koulutuksesta kehitetään Suomelle uutta vientituotetta, mutta kestääkö brändi?
− Te suomalaiset ette ole koskaan tyytyväisiä saavutuksiinne vaan haluatte kehittää vielä parempaa. Huomasin sen vierailulla Helsingin yliopiston leikillisen oppimisen keskuksessa, kertoo syyskuussa Suomessa käynyt singaporelainen koulutusasiantuntija Tan Kay Yong oppimisen medialle Soulille.
Hän on innoissaan siitä, että Suomessa kuka tahansa voi opiskella melkeinpä mitä tahansa senkin jälkeen, kun oppivelvollisuus on suoritettu. Singaporessa elinikäisen oppimisen yhteiskuntaa vasta rakennetaan: kaksi vuotta sitten maa sai työvoimaministeriön suojiin asiaa edistävän neuvoston, jota Kay Yong johtaa.
Koulu kertoo yhteiskunnastaan
Kasvatustieteen apulaisprofessori Maija Salokangas katsoo Suomen koulutusta Irlannin perinteikkäästä Trinity Collegesta käsin. Kansainvälisissä tutkijatapaamisissa häneltä kysellään reseptiä koulutuksen kehittämiseen. Vaikka peruskoululaisten osaamista mittaavan Pisa-testin huipulta on tultu alas, Suomen koulutusbrändi kiinnostaa.
− Tuntuu hassulta, että Suomesta viedään peruskoulua Saudi-Arabiaan, missä on koulupuvut, poikakoulut ja lukukausimaksut. Eihän koulu ole mikään irrallinen asia, vaan se heijastaa yhteiskuntansa arvoja ja kulttuuria: suomalainen peruskoulu on hyvinvointiyhteiskunnan tuote, hän sanoo.
Uutiset hyvinvointiyhteiskuntaa murentavista julkisen sektorin leikkauksista ovat tutkijasta huolestuttavia. Niiden myötä murenee koulutuksen tasa-arvo.
− Uskokaa, että laajamittainen panostus koulutukseen kantaa. Leikkausten sijaan satsatkaa koulutukseen, hän lähettää terveiset Suomeen.
Koulun pitää muuttua
Entä miltä Suomen koulu näyttää kriittisestä suomalaisesta opettajasta? Niin ankealta ja lannistavalta, että sen on pakko muuttua, sanoo Kun koulu ei tajua –pamfletin (Into 2016) kirjoittanut luokanopettaja Maarit Korhonen.
− Miltä tuntuu pienestä koululaisesta, jonka opettaja kertoo olevan niin huono, että koko luokka kärsii? Korhosen haastateltavat kertovat: koulu opetti, että olet huono, tyhmä tai muuten vain epäsopiva, pohtii kirjan arvioinut Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Tuija Tammelander.
Souli on Kansanvalistusseuran kustantama maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena.
Taustoita tietosi Soulin jutuilla:
- Uskokaa, että koulutukseen kannattaa panostaa”
- ”Niin huono, että koko luokka kärsii”
- ”Yhdessä oppimisen filosofia innostaa”
- Väitös: EU tarvitsee opettajankoulutuksen strategian
- ”Koulutuksen tasa-arvosta ei saa tinkiä”
- ”Kaikki koulutus valmistaa työelämään”
- ”Viha ei ole lapsissa vaan heidän ympärillään”
Seuraa Soulia
Lisätiedot:
- päätoimittaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi, 050 563 4671