Ajankohtaista
Sosiaalisessa mediassa yksityinen on yleistä, hyvässä ja pahassa. Pahimmillaan normien rikkoja häpäistään joukkovoimalla kuten menneisyyden häpeärangaistuksissa.
Kun someyhteisö pääsee vauhtiin, sitä ei pidättele mikään. Sen koki hattulalainen Hanna Jokinen, joka helmikuussa lähetti julkisessa Facebook-päivityksessä terveiset kahdelle uimahallissa tapaamalleen keski-ikäiselle naiselle.
”Näitte vaikeasti ylipainoisen naisen nousevan vesijuoksu-altaasta ja te päätitte ensin tuijottaa häntä leuat rintarankaa hipoen ja sitten räjähtää nauramaan. Toinen teistä vielä totesi äänekkäästi, ’ei pitäisi nauraa, kaikkihan me ollaan samanlaisia’. Juu ei todella pitäisi nauraa!”
Viesti vyöryi seinältä seinälle, peukutusten määrä kasvoi kasvamistaan ja kommenttiketju venyi venymistään. Ilkkujat saivat kuulla kunniansa.
− Yllätyin ja hämmennyin: ensimmäistä kertaa elämässäni henkilökohtaisesta asiasta tuli näin iso juttu. Samalla olen onnellinen, että niin moni on nähnyt päivitykseni ja ehkä miettii toisen kerran omaa käytöstään, Jokinen kertoo Souli-verkkomedialle reilua kuukautta, 26 858 tykkäystä ja 3 171 jakoa myöhemmin.
Viestiä on mahdoton hallita
Uimahallipäivitys osoitti, että somessa oman viestin kulkua on mahdotonta hallita.
− Somessa jutellaan, juorutaan, paheksutaan ja analysoidaan – kuten muussakin normaalissa elämässä. Vaikka itse teksti tai kuva poistuisikin, keskustelu voi silti jatkua, sanoo someasiantuntija Siina Repo Elinkeinoelämän Valtuuskunnasta.
Niitäkin tapauksia tiedetään, että yksi varomaton somepäivitys on riistänyt ihmiseltä mahdollisuuden normaaliin elämään: työhön, ystäviin ja luottamukseen.
Oman käden oikeus
Voiko sosiaalista mediaa verrata menneisyyden häpeäpaaluun? Kummassakin häpäistään joukkovoimalla normien rikkojat, olivat he uimahallin tahdittomia naisia tai tilannetajunsa menettäneitä vitsailijoita.
Häpeää ja väkivaltaa tutkivasta Satu Lidmanista vertaus ontuu. Pikemminkin someoikeus on ihmisten omiin käsiinsä ottamaa oikeutta, jossa syytetty harvoin pääsee puolustamaan itseään.
− Häpeäpaalussa leimaaminen oli silloisen oikeusjärjestelmän tarjoama malli, mutta nykyisen oikeusvaltion tavoite on toinen. Tosin teot eivät usein edes ylitä rikoskynnystä, vaan ne jäävät harmaalle alueelle ja yhteisön oman oikeuden piiriin.
Median ja somen symbioosi
Satu Lidman on huolissaan perinteisen median ja somen symbioosista. Somettaja elättää mediaa huomioillaan ja valmiilla sitaateillaan. Uutisia tehdään niistä aiheista, jotka keräävät eniten huomiota.
Mediasivistystykseen kuuluvaa lähdekritiikkiä kysytään enemmän kuin koskaan aiemmin.
− Median pitäisi erottua edukseen, eikä tulla osaksi kritiikitöntä somemaailmaa. Sen pitäisi muistaa puolueettomuutensa ja perustelunsa, tutkija vaatii.
Lue Soulin jutut mediasivistyksestä:
- Someoikeus ei tunne armoa
- Mediasokeus altistaa radikalisoitumiselle
- Lehtikuvaajalla on mielikuvien valta
- Kuinka seurata uutisia lamaantumatta?
- Epäsosiaalinen media
Souli on maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena. Seuraa mediaa
Lisätiedot: päätoimittaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, 0400 436 690
