Ajankohtaista
Pitääkö tutkijan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten pakolaiskriisiin tai hallituksen päätöksiin? Pitää, vastaa aikuiskasvatustieteen professori Juha Suoranta.
– Minusta tutkijalla pitää olla myös yhteiskuntaeettinen ääni – hänen tulee ottaa kantaa julkiseen keskusteluun oppimansa tiedon valossa. Keskusteluun tarvitaan ääniä, jotka lähtevät eettisistä prinsiipeistä: siitä, mikä on oikein, sanoo blogia ja tietokirjoja kirjoittava tutkija oppimisen medialle Soulille.
Tampereen yliopiston professori on joutunut maahanmuuttajien vastustajien silmätikuksi ja perussuomalaisten puoluetoimistossa työskentelevän Matti Putkosen listalle. Silti hän kannattaa avointa keskustelua.
– Keskustelu maahanmuutosta on näyttänyt Suomen uudesta kuvakulmasta. Aivan kuin olisimme ennen olleet mielipidepaitsiossa, josta olemme nyt vapautuneet, Suoranta sanoo.
Termit on avattava
Kotoutujien parissa tutkimusta tehnyt aikuiskasvatustieteilijä Katinka Käyhkö sanoo, että maahanmuutosta puhutaan nyt paljon mutumeiningillä. Tutkijoita tarvitaan selventämään käsitteitä ja jäsentämään keskustelua.
– Monikulttuurisuuden termi on saanut aika paljon kritiikkiä, koska se voi myös vahvistaa ryhmien välisiä rajoja. Todellisuudessahan kaikki kulttuurit ovat liikkeessä koko ajan: vaihdamme keskenämme esimerkiksi tapoja, sanoja ja ruokia. Siksi puhun mieluummin ’kulttuurienvälisyydestä’, Itä-Suomen yliopiston väitöstutkija antaa esimerkin.
Taustoita tietosi lukemalla Soulia:
- Tutkija katsoo mediamelun taakse
- Mamu-termi jakaa mielipiteet
- Tottelemattomuus on opin asia
- Tausta vaikuttaa puheeseen maahanmuutosta
Souli on maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena. Seuraa mediaa
Soulin kustantaja Kansanvalistusseura järjestää lokakuussa Kriisipuuroa-seminaarit konfliktiuutisoinnista Helsingissä ja Tampereella.
Lisätiedot: päätoimittaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, 0400 436 690
