Ajankohtaista
Niin sanottu terapeuttinen kieli on lisääntynyt kasvatuksessa ja koulutuksessa. Se ilmenee esimerkiksi puheena ahdistuksista, hauraasta identiteetistä ja toimintahäiriöistä.
Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia haastatellut tutkijaprofessori Kristiina Brunila huomasi, että nuoret alkavat viitata itseensä samoilla termeille kuin heitä erilaisissa projekteissa tukevat ammattilaiset.
Myös hänen analysoimissaan poliittisissa ohjelmissa ”terveen itsetunnon edistämistä” ja ”minäkuvan parantamista” on tarjottu ratkaisuksi syrjäytymiseen, joka kuitenkin on yhteiskunnallinen, ei yksilöstä johtuva ongelma.
Terapeuttinen kieli on siirtynyt psykologiasta erityisesti kasvatukseen ja koulutukseen.
Asiakirjoissa näkyy psykologisia termejä
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki totesi nuorisobarometrin 2012 julkistamisen yhteydessä syyskuussa, että nykyistä hyvinvointikeskustelua käydään liian yhteiskuntakeskeisesti.
Brunilan mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen syrjäytymistä ehkäisevissä ohjelmissa käytetään paljon psykologisia termejä, kuten tunteet, tunne-elämä, tunnekasvatus, psykologinen hyvinvointi ja tunteiden tukeminen.
? En väitä, että esimerkiksi tunteista puhuminen tai oppimisvaikeuksien diagnosointi sinällään olisi huono asia. Haluan sen sijaan kiinnittää huomion puhetapaan, Brunila sanoo.
Terapisoitumista ei Suomessa tunneta
Kulttuurin terapisoitumiseen (engl. therapisation) liittyy, että yhteiskunnan ongelmat kääntyvät helposti yksilön ongelmiksi: nuoret ajattelevat esimerkiksi työttömyyden ja koulutuksen puutteen omiksi heikkouksikseen.
Brunilan analysoimista viranomaisten asiakirjoista voi päätellä, että syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ovat työllistäneet Suomessa joukon erilaisia mielentilan asiantuntijoita, mutta toiminta on nimetty koulutukseksi ja ohjaukseksi.
– Tutkimustulosten perusteella on syytä ainakin epäillä, että ”huono itsetunto”, ”puutteelliset tunnetaidot” tai ”hauras identiteetti” käsitteinä herättäisivät nuorissa vahvistumista, hän sanoo.
Aikuiskasvatus-lehden numerossa 4/2012 käsitellään asiantuntijuutta yksilön, työyhteisön ja vallan näkökulmista.
Lisätietoa:
julkaisupäällikkö Annu Hattunen
040 7594532
annu.hattunen@kvs.fi
