Kahden kansan välissä
Poikkeusaika pakotti medialukutaitohankkeen kouluttajat pohtimaan, miten vuorovaikutus siirretään Zoomiin ja miten verkkolehti rakennetaan etänä. Toteutuksien yhteinen reflektointi antoi paljon myös lehtorille, kirjoittaa vapaaehtoinen Elisa Kannasto.
Päivittäisessä opetustyössäni teen oman opetuksen reflektointia pääosin yksin opiskelijoiden palautteen avulla. Palestiina-hankkeemme aikana olen jälleen muistanut tiimireflektoinnin arvon.
Hankkeessamme koulutetaan paikallisia kouluttajia, joiden kanssa me suomalaiset kouluttajat teemme yhteistyötä opetusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Perustelemme toisillemme pedagogisia valintojamme, kokeilemme uusia sovelluksia ja koulutuspäivien jälkeen reflektoimme yhdessä toteutusta.
Useampi näkökulma luonnollisesti antaa opettajalle mahdollisuuden kuulla, miten oma viesti tulkitaan ja miten valitut menetelmät koetaan.
Omien valintojen perustelu on raskasta, mutta auttaa myös kehittämään opetusmenetelmiä.
Suomalaisten kouluttajien matkustaminen Palestiinaan ja koulutusten toteuttaminen paikan päällä ovat olleet tärkeä osa hankettamme – oppiminen on ollut molemminpuolista ja ajatusten vaihto molemmille osapuolille arvokasta.
Maaliskuinen nopea poistumisemme Betlehemistä ei vielä mielissämme tarkoittanut sitä, ettemme palaisi paikalle syksyn koulutuksissa. Taakse jäivät sydämelliset palestiinalaiset, maustetorit ja falafel-kojut, mutta ajatus paluusta lohdutti astuessani koneeseen.
Poikkeusaika jatkui ja syksyn koulutusten toteutus siirtyi verkkoon – kuten muutkin opetustyöni. Tässä tilanteessa voidaan tiputtaa hanskat ja selitellä kaikki pandemian piikkiin tai kehittää toimintoja ja viedä asiat maaliin uudella tavalla.
Medialukutaitokoulutusten tiimissämme teimme paljon töitä miettiessämme, miten koulutusten vuorovaikutus siirretään Zoomiin, miten verkkolehti rakennetaan kokonaan etänä ja miten kielimuurista huolimatta aktivoimme osallistujia, joille sähkökatkokset ja pätkivä verkkoyhteys on arkipäivää.
Kevään nopea siirtyminen etäopetukseen, syksyllä kokeillut hybridimallit ja opetusalustojen jatkuva kehittyminen ja uudet mahdollisuudet ovat jättäneet vähemmän tilaa pohdinnoille.
Kiire ei ole ystävä, kun jokin ulkopuolinen tekijä muuttaa omia opetussuunnitelmia.
Tämän syksyn Palestiinan koulutuskokonaisuuksien suunnittelupäivät ja opetuspäivien loppureflektiot tarjosivat poikkeuksellisen mahdollisuuden pysähtyä, perustella ja pohtia yhdessä. Sain paljon uutta omaan verkko-opettamiseen ja tiimiopettajuuden arvo korostui.
Ainakin yksi hankkeen tavoitteista – pedagogisen osaamisen kehittäminen – siis toteutui omalla kohdallani huolimatta koronasta ja poikkeustilanteesta, tai ehkä jopa sen ansiosta.
Elisa Kannasto
- on viestinnän AMK-lehtori ja jatko-opiskelija
- opettaa Palestiinassa erityisesti sosiaalisen median käyttöä ja vaikuttamisviestintää
