On lauantaiaamu Walesin pääkaupungissa Cardiffissa. Satavuotiaan kappelin ulkopuolella talvinen myrskytuuli tempoo rauta-aitaan kiinnitettyjä Suomen ja Walesin lippuja. Normaalisti seurakunnan toiminta on kymrinkielistä, mutta tänään kerhotiloista kantautuu suomenkielistä puheensorinaa.
Cardiffin Suomi-koulussa on kirjoilla 29 lasta. Osa lapsista on väliaikaisesti ulkomailla asuvia supisuomalaisia, mutta mukana on myös Britanniassa koko ikänsä asuneita, jotka osaavat suomesta vain alkeet. Cardiffin koulussa kaikki lapset puhuvat englantia ja suomea, mutta kotioloissa lapset puhuvat myös turkkia, kymriä, italiaa, mandariinikiinaa, arabiaa tai korean tai tšekin kieltä.
Opetuksessa huomioitava kielitaito
Koululla toimii kolme lasten ryhmää: yli 8-vuotiaat Ilvekset, 4–8 -vuotiaat Karhut ja alle kouluikäiset Oravat, jotka temmeltävät oppitunneilla vanhemmat turvanaan.
Karhujen opettaja Kaarina Ruta käyttää opetuksessa paljon laulua, leikkiä, askartelua ja leipomista.
– Vaikeinta opettamisessa on saada lapset itse puhumaan ja ilmaisemaan itseään suomeksi. Tarkoitus on tehdä opetuksesta hauskaa, eikä yrittää simuloida koulutilannetta.
Oman haasteensa etenkin pienimmille Suomi-kouluille tuovat isot ikähaarukat. Lisäksi opetusmateriaalin ja -tilanteiden suunnittelussa on huomioitava lasten erilaiset valmiudet ja kielitaidon vaihteleva taso.
Messinkikellon heleä kilahdus katkaisee isompien lasten tunnin. On satutunnin aika. Suomi-koulun oma satutäti, psykologin työstään eläkkeelle jäänyt Liisa Hilling, kertoo lapsille Aleksis Kivestä. Sitten luetaan Kiven lapsuudesta ja tutustutaan Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -kirjaan.
Vapaaehtoisena toimiva Liisa Hilling on ollut koulun toiminnassa mukana alusta saakka.
– Nykyisessä teknologiapainotteisessa ympäristössä olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, miten tärkeää on ravita lapsen mielikuvituksen ja tunne-elämän kehitystä. Satujen maailma tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden.
Oppituntien tauolla on myynnissä suomalaisia makeisia. Tänään herkutellaan myös lasten tekemillä karjalanpiirakoilla, Eunjeen leipomilla pasteijoilla ja aikuisopiskelija Joannan brownieilla. Kahvilan tuotto ja lukukausimaksut kattavat osittain opettajien palkat ja tilavuokrat. Cardiffin koulu saa lisäksi Opetushallituksen Suomi-Seuralle myöntämästä valtionavusta toiminta-avustusta toimintansa ylläpitämiseen.
Walesin Suomi-koululla lämmin puheensorina täyttää suuren tilan, kun toisella oppitunnilla lasten vanhemmatkin pääsevät askartelemaan ja maalaamaan lasten ryhmiin. Muutama tunti hujahtaa nopeasti ja pian onkin kotiinlähdön aika.
Kaisa Pankakoski
Kaisa Pankakoski on ulkosuomalainen kolmikielisten lasten äiti, monikielisyystutkija, Cardiffin Suomi-koulun perustaja, kääntäjä ja toimittaja. Hän on opiskellut ja työskennellyt myös Strasbourgissa, Lontoossa, Portsmouthissa, Bordeaux’ssa, Pariisissa, Granadassa, Chillànissa, Cala Millorissa, Madridissa, Tenbyssä ja Helsingissä.
Maarit Hyvärinen, Suomi-Seura:
- Syksyllä 2019 avustusta hakeneita Suomi-kouluja toimii 32 maassa.
- Eniten kouluja on Saksassa (22), Isossa-Britanniassa (19), Yhdysvalloissa (14), Sveitsissä (10), Kanadassa (8) ja Espanjassa (7).
- Yhden Suomi-koulun maita tämän lukuvuoden haussa oli: Belgia, Irlanti, Islanti, Japani, Luxemburg, Malesia, Norja, Oman, Portugal, Singapore, Tanska, Thaimaa, Turkki, Unkari, Venäjä ja Viro.
- Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ei ole meidän tietojemme mukaan tällä hetkellä toiminnassa yhtään Suomi-koulua.