Aikuiskasvatus: Politiikka on elvytettävä kouluissa

Sivistysjärjestöt ovat huolissaan poliittisen tiedon ja toiminnan välillä olevasta kuilusta. Peruskoulun nykyinen demokratiakasvatus ei kannusta lapsia ja nuoria yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Se näkyy myöhemmällä iällä poliittisen kiinnostuksen vähäisyytenä.

Sivistystoimijat huomauttavat Aikuiskasvatus-lehden puheenvuoroissa, että epäluottamus valtaapitäviä kohtaan ulottuu usein yli sukupolvien. Vaikutusmahdollisuuksiinsa pettyneiden vanhempien lapset harvoin kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan aikuisiällä.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajana vuosina 2003–2006 työskennelleen Seppo Niemelän mukaan suurin ongelma on kansalaisena toimimisen osaamisessa.

– On sanottu, että kokonaisuutena Suomen nuorilla on syrjäytyneiden asenteet. Kansalaisidentiteetti ja omaehtoinen toi­mintakyky ovat heikkoja.

Järjestelmä on vaihtoehdoton

30 maan vertailututkimuksessa (International Civic and Citi­zenship Education Study 2009) ilmeni, että suomalaisten lasten ja nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat eurooppalaisittain huippuluokkaa, mutta kansalaisaktiivisuudessa he häviävät muille.

Kansallisen sivistysliitto Kansion pääsihteeri Annika Kokko arvioi, että poliittisen toiminnan kieltäminen kouluissa on vaikuttanut lasten asenteisiin ja tietämykseen.

– Asian, joka on kiellettyä, on pakko olla jotakin epäilyttävää tai pahaa. En kannata poliittisten kampanjoiden tuloa kouluihin, mutta demokraattiset toimintatavat koulumaailman asioissa tutustuttaisivat nuoret politiikan menetelmiin omassa arjessa.

Pääsihteeri Ville Ylikahri Vihreästä Sivistysliitosta uskoo, että perim­mäinen syy passiivisuuteen myöhemmällä iällä on poliittisessa järjestel­mässä, joka vaikuttaa epämääräiseltä ja vaihtoehdottomalta.

– Esimerkiksi Ruotsissa kansalaiset ovat kiinnostuneita vaaleista, koska käy­tössä on puolueiden keskinäisiä eroja ja periaatteita korostava listavaali ja äänestäjillä on valittavana kaksi vaihtoehtoista blokkia. Ruotsin järjestelmä tuo vaih­toehdot esiin. Keskustelukulttuurissa uskotaan politiikalla vaikuttamiseen.

Pohjatyöt pitää tehdä nuorena

Suomessa tärkeitä yhteiskunnallisia ja laajoja väestöryh­miä koskettavia päätöksiä tehdään demokraattisen järjestelmän ulkopuolella. Siksi myös osallistuminen demokratiaan on menettänyt vetovoimaansa. Ää­nestämättömyys on reaktio vallan luisumiseen pois kansanvallan piiristä.

Opetushallituksen demokratiakasvatusselvityksen (2011) mukaan lasten osallistumista edistäviin asenteisiin ja toimintatapoihin voidaan vaikuttaa parhaiten, mitä varhemmin asioita opetetaan.

Peruskoulun lisäksi kansalaiskasvatus ja -osallistuminen olisi otettava mukaan myös ammatilliseen koulu­tukseen. Aikuiskoulutuksella ei ole osallistumista aktivoivaa vaikutusta, jos pohjatyöt nuorisoasteella jätetään tekemättä.

Lisätietoja
toimituspäällikkö Annu Hattunen
Aikuiskasvatus
040 7594532
annu.hattunen@kvs.fi