Tiedejulkaisun saattaminen digitaaliseen muotoon vaatii monenlaista asiantuntemusta. Yksi tärkeimpiä asioita on varmistaa, että julkaisu löytyy sähköisestä arkistosta. Sitä varten tarvitaan metatietoja – tunnisteita, jotka erottavat sisällön muista samantapaisista.
”Jos julkaisu katoaa digiavaruuteen, siitä ole iloa sen paremmin tekijälle kuin tiedonhakijalle. Silloin koko julkaisu on ollut turhaa työtä”, sanoo johtava tietoasiantuntija Marja Kokko Tampereen yliopiston kirjastosta.
Hän kertoo Tiedelehti digiksi -työpajassa, miten varmistaa aineistojen löydettävyys verkossa metatietojen avulla.
Selkeys ja helppokäyttöisyys
Metatiedolla tarkoitetaan tietoelementtiä, joka yksilöi ainutkertaisesti jonkin asian, esimerkiksi julkaisun, aineiston tai henkilön. Sillä voidaan kertoa kaikki olennainen teoksesta tai muusta tuotoksesta jatkokäytön mahdollisuuksineen ja rajoituksineen. Metatietoihin luetaan esimerkiksi asiasanat ja DOI-tunnisteet.
Metatietotyössä on tunnettava muun muassa julkisuuslaki, tekijäinoikeuslainsäädäntö ja GDPR-tietosuojalain vaatimukset.
Laadukas metatieto on selkeää, helppokäyttöistä, yhteensopivaa ja koneluettavaa. Se mahdollistaa aineiston löytämisen, tunnistamisen, valinnan sekä käyttöön saamisen ja ymmärrettävyyden.
”Julkaisun digitoinnissa on otettava huomioon, että yksittäisessä lehtiartikkelissa ei ole välttämättä samoja tietoja, jotka kustantaja on kertonut painetun lehden toimitustiedoissa ja joita ei toisesta jokaisen osakohteen tiedoissa”, Kokko sanoo.
Teksti: Terhi Kouvo