Ajankohtaista
Kansalaisopistojen kieltenopiskelijoiden motivaatio ja tavoitteet vaihtelevat – niin myös kurssien muodot ja sisällöt. Kielikukkanen-projektissa on tavoitteena kansalaisopistojen kieltenopetuksen ja sen organisoinnin sekä kurssimarkkinoinnin uudistaminen. Samalla kehittyy myös pienten opistojen yhteistyö.
– Kansalaisopistojen kielten kursseille on vuosien saatossa syntynyt ehkä vähän huono imago. Yritetään tuulettaa ja ravistella sitä ajattelua, että kielten kurssit ovat sellaisia vanhojen mummojen hommia. Kurssisisällöillä pitää vastata ihmisten muuttuneisiin tarpeisiin eli meidän pitää paketoida ja myydä tuotteemme jotenkin eri tavalla, sanoo suunnittelija Marja Juhola Etelä-Helsingin kansalaisopistosta.
– On erilaisia sisältöjä, erilaisia tapoja, erilaisia kohderyhmiä; jokaiselle jotakin. Meillä Kuopiossa on esimerkiksi alkanut tulla nuorempaa porukkaa etenkin harvinaisempiin kieliin, joita ei välttämättä koulussa pysty lukemaan. Nuoremmille opetuksen pitää olla vähän erilaista, sanoo koulutussuunnittelija Marjo Markkanen Kuopion kansalaisopistosta.
Kielikukkasta pilotoidaan Etkossa sekä Kuopion kansalaisopistossa. Kummassakin paikassa kielten kursseja on alkanut ihan tavalliseen tapaan, eikä malli ole kirvoittanut kovinkaan paljon kyselyjä opettajilta ja asiakkailta. Käytännössä on mahdotonta tietää, kuinka paljon nimenomaan Kielikukkanen-malli on vaikuttanut kurssien toteutumiseen tai perumiseen. Perumisten taustalla voivat olla esimerkiksi pandemia ja Zoom-väsymys, ylipäätään kiinnostuksen puute tai uusien kurssien vaatima pidempi markkinointiaika.
Yhteiskehittämistä ja vertaistukea
Kielikukkanen antaa tukea kurssisuunnitteluun, markkinointiin ja asiakashankintaan, mutta yhtä lailla pedagogiikkaan ja asiakkaiden kurssivalintoihin. Kielikukkasen lopullinen muoto onkin tulosta yhteissuunnittelusta. Suunnittelun pohjaksi teetettyyn asiakaskyselyyn vastasi syksyllä 2020 yli 1 300 asiakasta.
– Kysyttiin, mikä asiakkaille on tärkeää, mikä ei toimi, minkä takia ette enää opiskele meillä kieliä tai minkä takia opiskelette meillä nyt, kertoo Marja Juhola.
Usean kuukauden mittaiseen mallin yhteiskehittämisprosessiin sisältyi mm. koko kentälle avoimia webinaareja. Mukana kehittämisessä oli laajasti mm. opistojen opettajia ja koulutussuunnittelijoita. Yhteiskehittäminen on varmasti osaltaan helpottanut myös mallin käyttöönottoa.
Yhteiskehittämisestä avautui aivan uudenlainen opistojen välinen yhteistyö kurssisuunnittelutasolla sekä opettajien kesken.
– Tuntiopettajat pääsivät tekemään töitä toisten opistojen opettajien kanssa ja kokivat olevansa osa yhteisöä. Sellaista he eivät ehkä aikaisemmin ole kokeneet. Kytkös omaan opistoon ja kollegiaalisesti muihin opettajiin samalla paikkakunnalla tai ihan valtakunnallisesti voi olla hyvinkin heikko, Marja Juhola sanoo.
– Vertaistuki opettajien kesken on tärkeää. He kuulevat, että jossain muuallakin on ihan samoja ongelmia. Niistä voi avautua ja saada ehkä ratkaisuja niihin, Marjo Markkanen sanoo.
Myös harvinaisemman kielen opettaja, jolla ei ole kollegoja omassa opistossa, on päässyt hankkeen kautta keskustelemaan samaa kieltä opettavien kanssa.
”Puhutaan vähän kuin samaa kieltä”
Mallia on markkinoitu eri tavoin, mm. verkkosivuilla, erillisellä esitteellä ja asiakaslehdessä Kuopion kansalaisopistossa. Lisäksi kummassakin pilottiopistossa eli Kuopiossa ja Etkossa kyseltiin syyskuun lopulla kieltenopiskelijoiden, suunnittelijoiden ja asiakaspalvelupuolen palautetta mallista.
– Mallia voidaan totta kai vielä muokata, jos se nähdään tarpeelliseksi. Jos kyselystä tulee palautetta, että joku asia ei ollenkaan toimi, eihän meidän kannata sitä sellaiseksi jättää. Toki tietysti pitää miettiä, mitä kannattaa muokata ja mitä ei, sanoo Marjo Markkanen.
Kielikukkasesta aletaan syksyllä kertoa valtakunnallisesti eri kohderyhmille. Ensimmäisenä on vuorossa webinaari rehtoreille ja suunnittelijoille. Päätöksentekijöiden lisäksi kohderyhmänä ovat tietysti opettajat.
Mallin käyttöönotto halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Mallista tuotettiin yhteiskehittämisen osana opas, joka mm. antaa esimerkkejä Kielikukkasen terälehtien alla olevista erilaisista kursseista. Opas tulee olemaan Peda.netissä kaikkien luettavissa. Se sisältää myös hankkeeseen tuotetut graafiset materiaalit ladattavina versioina.
Projektisuunnitelmaan ei ole kirjattu numeraalisia tavoitteita esimerkiksi siitä, kuinka monta opistoa olisi saatava Kielikukkanen-mallia käyttämään.
– Eiköhän se mene sillä tavalla, että pikkuhiljaa tulee lisää opistoja mukaan. Totta kai toivomme, että tämä leviää mahdollisimman laajalle mutta että ei sitä voi tietysti tietää, Marjo Markkanen pohtii.
– Näkisin, että tämä olisi jotenkin enemmän pienten opistojen juttu. Eräs tavoite hankkeessa on opistojen välinen yhteistyö. Helpottaa tietysti yhteistyökuvioissa, jos kummallakin kumppanilla on sama malli käytössä. Puhutaan vähän niin kuin samaa kieltä! sanoo Marja Juhola.
Teksti: Kristiina Andreasson
Lisätietoa Kielikukkanen-projektista
Kielikukkanen (2020–2022)
Kielikukkasen terälehdet helpottavat kielikurssivalintoja (26.5.2021)
