Innovaatiot: Sivistystila antaa kanavan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi – projektipäällikkö Nina Hjelt kertoo hankkeesta

 Innovaatiot: Sivistystila antaa kanavan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi – projektipäällikkö Nina Hjelt kertoo hankkeesta

Kvs-säätiö avaa vuonna 2022 kaikille avoimen Sivistystilan.

Sivistystila on fyysinen paikka, jossa katsotaan suomalaisen sivistyksen ja koulutuksen tarinan kautta tulevaisuuteen. Projektipäällikkö Nina Hjeltin mukaan Sivistystilan halutaan herättävän moniäänistä, moninäkökulmaista yhteiskunnallista keskustelua kasvatuksen ja sivistyksen arvopäämääristä.

– Sivistystilassa muodostetaan yhteistä ymmärrystä yhteiskunnan sivistystehtävästä, sen kentästä ja toiminnasta. Sivistystila antaa tietoon ja tutkimukseen perustuvaa pohjaa, työkaluja ja kanavan keskusteluun osallistumiseksi.

Laaja-alainen, abstrakti sivistys-käsite halutaan Sivistystilassa tuoda jokaista lähellä olevaksi, mahdollisimman käytännölliseksi. Keinona on mm. sivistyksen kytkeminen konkreettiseen toimintaan, kasvatukseen ja koulutukseen. Yhteiskunta uusintaa ja uudistaa itseään järjestelmällisesti kasvatuksen ja koulutuksen avulla.

– Sivistys ja kasvatus eivät ole synonyymeja, mutta koulutus ja kasvatus tähtäävät sivistykseen.

Sivistystila suuntaa tulevaisuuteen

Suomalaisen sivistyksen ja koulutuksen tarinan kautta Sivistystilan näyttelyssä tullaan katsomaan tulevaisuuteen.

– Tulevaisuus nähdään usein hyvin synkeänä, vastassa on viheliäisiä ongelmia. Meillä on aikaisemminkin ollut yhteiskunnallisia haasteita. Keinoina niiden ylittämiseksi on nähty sivistys ja kasvatus. Suomalaisessa sivistystyössä on aikanaan lähdetty kasvattamaan kansaa alamaisista kansalaisiksi. Samaan aikaan henkilökohtaisella kasvulla ja kehityksellä on nähty olevan itseisarvo. Kaksoiskytkös tulee valistuksen ajan filosofiasta: ihmisten voimaantuminen omassa elämässään ja sen yhteiskunnallinen vaikutus.

Sivistystila-hankkeen valmistelutyön kanssa samoihin aikoihin käynnistyi Sitrassa Sivistys+ -ohjelma. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on määritellä sivistystä uudestaan, saada se vastaamaan tulevaisuuden ongelmiin. Sivistys on yläkäsite, päämäärä ja väline niin Sivistys+ -ohjelmassa kuin Sivistystila-hankkeessa.

– Sivistys+ -ohjelma on tavoitteiltaan ja eetokseltaan luonteva ja osuva yhteistyökumppani ja rahoittaja Sivistystilalle.

Sivistystilan sisältöjen luomiseksi toteutetaan 2021-2022 neljä työpajaa, joihin osallistuu laaja edustus sivistystyön eri toimijoista. Joka työpajasta julkaistaan Sivistystila-hankkeen sivulla raportti, jossa kuvataan työskentelytavat ja kootaan tulokset. Raportteja voi hyödyntää vaikkapa omien pohdintojensa tukena.

Mitä haluamme olla?

Nina Hjeltin mielestä on oikeastaan mahdotonta yksiselitteisesti määritellä monitulkintainen ja monitahoinen, jopa rönsyilevä sivistys-käsite. Käsite saa erilaisia merkityksiä asiayhteydestä riippuen; eri tieteenalojen tutkimuksissa ja käytännön toiminnan yhteyksissä.

Sivistys on lisäksi sisällöltään kontekstisidonnaista: jokainen kulttuuri, jokainen sukupolvi muodostaa oman käsityksensä. Näin ollen sivistys muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Toisaalta sivistyksessä on tiettyjä ajasta ja paikasta riippumattomia elementtejä:

– Sivistykseen on valistuksesta saakka liitetty ajatus olemassa olevan maailman ylittämisestä. Ei siis ole kysymys valmiin tiedon omaksumisesta ja sopeutumisesta, vaan kriittisestä ja luovasta prosessista. Siinä on tärkeää kysyä, mitä me haluamme olla. Ei kysytä, mitä olemme nyt tai mitä voimme olla.

Mitä sivistys tarkoittaa sinulle itsellesi?

– Itselläni sivistyksen ulottuvuuksiin liittyvät tiedollisen lisäksi vahvasti eettinen, käytännöllinen ja esteettinen. Sivistys on omakohtaista, arvojen ja etiikan pohdintaa. Ymmärrys siitä, että on monenlaisia arvoja, joita pystyy priorisoimaan oikein. Käytännöllinen sivistys on vastuunkantoa maailmasta, muista ihmisistä, omasta itsestä. Hienoilla ajatuksilla ja saavutuksilla ei ole kauheasti merkitystä, jos ne eivät välity arjen toimintaan ja ratkaisuihin.

Minkälaisessa yhteiskunnassa haluamme elää?

Ajatus Sivistystilan tarpeesta lähti koululaitokseen ja koulutustoimijoihin yhteiskunnassa kohdistuvasta valtavasta kiinnostuksesta. Kasvatuksen ja koulutuksen merkitys yhteiskunnan kannalta on kiistaton. 2010-luvulla OECD:n Pisa-tutkimuksen ja aikuisten perustaitoihin kohdistuvan PIAAC-tutkimuksen menestysten myötä koululaitokseen ja koulutustoimijoihin kohdistuvat tavoitevaatimukset ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

– Uskomme sivistyksen ja koulutuksen tasa-arvoisuuteen. Haluamme tuoda keskusteluun eväitä sivistystyön kentältä ja perspektiiviä historiasta. Nykyinen, monilta osin toimivaksi todettu koulutusjärjestelmä, ja monella mittarilla hyväksi koettu yhteiskunta perustuvat pitkäjänteiselle kehittämiselle. Meillä on huolehdittu myös elinikäisestä oppimisesta yli sadan vuoden ajan!

Minkälaisia odotuksia tai toiveita projektipäälliköllä itsellään on Sivistystilasta?

– Asenteiden, arvojen, kulttuurin välittäminen ja uudistaminen on voimakkaasti yhteinen asia, olemuksellista ja keskeistä ihmisyhteisön toiminnassa. Odotan ja toivon, että onnistumme herättämään ja kutsumaan aiheen omakohtaiseen pohdintaan. Tämä on hyvinkin konkreettinen, jokaista lähellä oleva asia: Mikä meille on tärkeää henkilökohtaisesti, minkälaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Se on merkityksellinen aihepiiri. Se kuuluu kaikille.

 

Teksti: Kristiina Andreasson
Kuva: Rauli Nykänen

Lisätietoja Sivistystila-hankkeen sivulta