Ajankohtaista
– Juuri vapaa sivistystyö voisi tuottaa niitä paljon puhuttuja tolkun ihmisiä. Tolkku tarkoittaa asioihin syventymistä – sitä, että ymmärrys ja taju palaavat, sanoo retoriikan tutkija Jouni Tilli Soulin haastattelussa.
Hukkasimmeko sivistyksen, kysytään Kansanvalistusseuran kustantamassa oppimisen verkkomediassa.
Jouni Tillin mielestä ainakin sivistys-termi on hukannut merkityksensä uusliberalistisen maailmankuvan nousun myötä.
– Sivistyksestä on tullut on innovoinnin ja yrittämishalun synonyymi: sivistämme kaikista yrittäjiä.
Sivistys on vastavoima
Tolkun ihmisten kasvattaminen vain on hankalaa, ellei ole aikaa pysähtyä. Tutkija ehdottaa, että sivistysala tarjoutuisi lepopaikaksi talouspuheesta.
Näin se toimisi vastavoimana vallitsevalle eetokselle.
– Tai sitten voisi iskeä ihmisten tarpeeseen ymmärtää asioita: Me tarjoamme välineitä ja aikaa pohtia sitä, miksi keskustelut kärjistyvät riidoiksi, miksi poliitikot nokittelevat ja maahanmuuttokeskustelu kiihtyy.
Opintokeskus Kansan Sivistysliiton kehityspäällikkö Anna Kirstinä muistuttaa sivistystyön eettisestä puolesta.
– Sivistys on kantaa ottava termi, toisin kuin koulutus tai oppiminen. Se ankkuroituu ihmisenä kasvamiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Oppia voi vaikka aseen käyttöä, mutta sivistyminen sulkee tällaisen pois, aikuiskouluttaja sanoo.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset tavoittavat joka vuosi noin miljoona ihmistä.
Taustoista tietosi sivistyksestä Soulin jutuilla:
- Mitä voimme oppia talousnobelistilta?
- Sivistys on heikomman puolustamista
- Sivistysjärjestöt ottavat sata askelta tulevaisuuteen
- ”Sivistys on asenne”
- Sivistyshyötyraportista tukea lobbaukseen
Seuraa Soulia
Lisätiedot
- päätoimittaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi, 050 563 4671
