Sivistystehtävä on kaikkien yhteinen, mutta ei yksin kenenkään

 Sivistystehtävä on kaikkien yhteinen, mutta ei yksin kenenkään Kuva: Nina Hjelt.

Suomi on kulkenut pitkän matkan vauraaksi ja kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Nyt tarvitaan kuitenkin uutta ymmärrystä sivistyksestä.

Koulutusihme – nousu pienestä syrjäisestä kolkasta koulutuksen kärkimaihin – on tehnyt Suomen tunnetuksi ympäri maailmaa. Menestys  kansainvälisissä vertailuissa, kuten nuorten osaamista kartoittavassa Pisa-tutkimuksessa ja aikuisten PIAAC:ssa, tuo Suomeen jopa koulutusturisteja.

Mihin arvoihin, tekoihin ja poliittisiin linjauksiin menestys perustuu?

Olemme ajassamme globaalien haasteiden äärellä ja tulevaisuus nähdään usein uhkakuvien värittämänä. Ratkaistavanamme on viheliäisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutos ja siitä seuraavat muuttoliikkeet, eriarvoisuus ja köyhyys.

Historia osoittaa, että olemme ratkaisseet haasteita menestyksekkäästi panostamalla sivistykseen. Minkälaista ymmärrystä ja arvopohjaa tarvitsemme tulevaisuudessa kansalaisina ja maailmankansalaisina?

Sivistys ei tule koskaan valmiiksi

Sivistys on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen prosessi. Sivistynyttä yhteiskuntaa rakennetaan kasvatuksen ja koulutuksen avulla.

Kasvatusfilosofiassa ihmisessä ajatellaan olevan luontainen sivistyspotentiaali, eli kyky oppia, sopeutua ja kehittyä. Se on kuitenkin vain potentiaali, joka toteutuu tai jää toteutumatta eri tavoin sen mukaan, minkälaisessa kulttuurissa ihminen elää ja minkälaisia kokemuksia hän saa.

Yhteisöllinen sivistys viittaa puolestaan kulttuuriin. Jokainen kulttuuri ja sukupolvi luo oman käsityksensä siitä, mitä sen mukainen sivistys on. 1700-luvulta saakka sivistys on nähty olemassa olevan ylittävänä, edistyneempänä elämänmuotona ja muutosvoimana kohti parempaa maailmaa. Aiheesta on kirjoittanut muun muassa Seppo Niemelä (2011).

Sivistys ei siis tule koskaan valmiiksi ja sen on nähty jopa taantuneen, mikä näkyy esimerkiksi populismin ja demokratian kriisin nousuna. Niin ikään sivistyksen kriisinä voidaan nähdä sen kaventuminen osaamiseksi.

Esimerkiksi elinikäisen oppimisen agendalla sivistys on supistunut tarkoittamaan lähinnä yksilön osaamista ja kompetensseja. Tämä pitää sisällään ajatuksen siitä, että hyvinvointimme kasvaa ihmisten tavoitellessa materiaalista hyvää kilpaillen työmarkkinoilla. Esimerkiksi tutkijat Heikki Kinnari (2020) sekä Maria Joutsenvirta ja Arto O. Salonen (2020) ovat ansiokkaasti kirjoittaneet aiheesta.

Sivistykseen perustuvaa yhteiskuntaa on muutettava

Sivistys ja oppiminen elämänkaaren mittaisina prosesseina ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Sosialisaatiossa välitetään tietoja ja taitoja, yhteisön ja yhteiskunnan arvoja, perinteitä ja uskomuksia. Sivistykseen kuuluu kuitenkin edellä mainittu olemassa olevan ylittäminen.

Koulutuspolitiikkaa koskevassa keskustelussa on tärkeä sekä säilyttää perspektiivi menneisyyteen että katsoa tulevaisuuteen. Historiasta juontuvat ihmisen kasvun ja kehityksen ymmärtäminen humanistisesta traditiosta käsin, eikä vain työelämää vaan asenteena elämää varten.

Entä ketkä jäävät koulutuksen ulkopuolelle?

On tunnistettava kasvatuksen kentillä toteutuva eriarvoisuus ja syrjintä sekä katsottava kriittisesti siihen, miten sivistykseen perustuvaa yhteiskuntaa on muutettava, jotta oppiminen on aidosti mahdollista jokaiselle.

Yhteiskunnalla on sivistystehtävä

Yhteiskunnan näkökulmasta on keskeistä huolehtia siitä, että niin yhteisöllinen sivistys kuin yksilösivistys toteutuu mahdollisimman laajasti potentiaalinsa mukaan.

Tämän vuoksi yhteiskunnalla on sivistystehtävä, jota se toteuttaa järjestelmällisesti kasvatuksen, sosialisaation ja koulutuksen kautta. Niin teoreettinen, praktinen kuin esteettinen sivistys tarvitsevat toteutuakseen kulttuurin, joka huolehtii sivistyspotentiaalin kehittymisestä.

Sivistystehtävää yhteiskunnassa hoitavat monet toimijat: kasvatuksen ja koulutuksen kenttään lukeutuvat myös kansansivistystyöhön osallistuvat kansalaisyhteiskunnan toimijat, tiedejulkaisijat, kirjastolaitos, museolaitos sekä Yleisradio.

Kvs-säätiö on aloittanut työn jaetun ymmärryksen luomiseksi yhteiskunnan sivistystehtävästä. Aihetta kokoava Sivistystila aukeaa yleisölle vuonna 2022.

Tavoitteina työskentelyssämme on:

  • Ymmärtää sivistyksen arvopohja koulutuksen ja kasvatuksen perustana sekä syventää itseymmärrystämme siitä, mistä hyvinvointimme ja menestyksemme syntyy.
  • Hahmottaa megatrendien ja viheliäisten ongelmien ja erityisesti ratkaisujen etsiminen yhdessä ja luottamuksen ja tulevaisuususkon vahvistaminen. Miten sivistyksellä voidaan ratkoa edessä olevia haasteita?
  • Parantaa päätöksentekoa tuottamalla tietoa sivistyksestä ja koulutuspolitiikasta.
  • Tuottaa osallistujalle kokemus siitä, että voimme sivistykseen tähtäävän kasvatuksen avulla ratkaista tulevaisuuden haasteita ja vaikuttaa tulevaisuuteen.

Kutsumme sivistystoimijoita yhteen Sivistystilatyöpajoihin luomaan jaettua ymmärrystä sivistyksen juurista sekä hahmottelemaan sen tulevaisuutta. Työpajat toteutetaan Sitran Sivistys+-projektin tuella.

Olemme ponnistaneet jo pitkän matkan vauraaksi ja kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Suomessa on kansainvälisten vertailujen mukaan korkea osaamisen taso, korkeaksi koettu onnellisuus, vähäiset tuloerot ja korkea luottamus.

Sivistykseen tähtäävän kasvatuksen avulla voimme ratkaista tulevaisuuden haasteita ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Erityisesti ekokriisi asettaa tarpeen uudenlaisille tiedoille, taidoille, asenteille ja toimijuudelle.

Meillä on kaikki edellytykset olla paremman kehityksen kärjessä myös jatkossa.

Lähteet:

Joutsenvirta, M. ja Salonen A. O. 2020. Sivistys Vaurautena. Radikaalisti mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Keuruu: Basam Books Oy.

Kinnari, H. 2020. Elinikäinen oppiminen ihmistä määrittämässä. Genealoginen analyysi EU:n, OECD:n ja Unescon politiikasta. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura ry.

Niemelä, S. 2011. Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja –politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa. Keuruu: Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti.

Kirjoittajat

Nina Hjelt

koulutussuunnittelija, projektipäällikkö, Nina Hjelt, Kvs-säätiö