Tutkija sukelsi someen – sivistys jäi paitsioon puolueiden Natoon liittymistä koskevassa Instagram-keskustelussa

Keväällä 2022 turvallisuuspolitiikka hallitsi poliittista keskusteluamme. Venäjän aloitettua helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainaan Suomi harkitsi liittymistä puolustusliitto Natoon. Millaista tietoa ja ymmärrystä poliittisten puolueiden viestintä kuvapalvelu Instagramissa loi kansalaisille?

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa koulutustutkija Annika Pastuhov tarkastelee politiikkaa sivistyksen ja kasvatuksen näkökulmasta. Hän analysoi Kansallisen Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sekä niiden puheenjohtajien, pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja Petteri Orpon (kok.) Instagram-julkaisuja Natoon liittymistä koskevan keskustelun kiivaimmassa vaiheessa.

”Demokraattisiin toimintatapoihin sisältyy erottamattomasti oppimista ja sivistymistä. Tarkastelen poliittisten puolueiden sivistyksellistä roolia suhteessa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Roolia voi nimittää myös kansansivistykseksi”, Åbo Akademissa työskentelevä tutkija sanoo.

Vertaisarvioidun tiedeartikkelin näkökulma politiikkaan on tuore, ja puolueiden kasvatuksellinen rooli niukasti tutkittu aihe.

Ukraina ja Nato yhdistivät

Kokoomus ja SDP valikoituivat tutkimukseen useasta syystä: Ne olivat tarkastelujakson suurimmat eduskuntapuolueet. Oikeisto-vasemmistoakselilla niiden lähtökohdat olivat erilaiset. SDP oli pääministeripuolue, kokoomus taas suosituin oppositiopuolue. SDP oli kevääseen 2022 saakka kannattanut rauhankumppanuusohjelmaa, kun taas kokoomus oli sitoutunut Nato-jäsenyyteen vuodesta 2006 lähtien.

Tutkijan analysoitavaksi kertyi 166 julkaisua: kuvia teksteineen ja videoita. Sympatia Ukrainaa kohtaa sekä Nato-jäsenyyden tuoma turva ja rauha korostuivat julkaisuissa.

Annika Pastuhov

”Puolueiden ja niiden puheenjohtajien päätelmät olivat varsin samankaltaisia, vaikka SDP muutti Nato-kantaansa tutkimusjaksona varauksellisesta myönteiseksi. Kumpikin puolue alkoi esittää Nato-hakemuksen poliittisena vaihtoehtona, joka turvaisi yhteiskunnan turvallisuuden ja rauhan”, Pastuhov sanoo.

Kokoomus viesti ytimekkäällä kielellä, joka liitettiin toistuvasti videoihin puolueväen tapaamisista ja tempauksista tai puolueen johtajien kannanottoihin. Sosiaalidemokraatitkin viestivät johtajiensa välityksellä, mutta tukeutuivat selvemmin politiikan virallisiin ilmaisuihin, tekemisen tapoihin ja rooleihin.

Pastuhov korostaa, että tutkimus ei kerro totuutta Suomen Nato-jäsenyyteen johtaneesta keskustelusta kokonaisuudessaan.

”Sen sijaan se osallistuu keskusteluun siitä, miten puolueet vaikuttavat sosiaalisen median kautta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Instagram-julkaisut toimivat kiinnostavana ja ajankohtaisena esimerkkinä.”

Some kommentoi vaan ei taustoita

Somea pidetään yhä tärkeämpänä poliittisen keskustelun, osallistumisen ja vaikuttamisen areenana. Nurjalla puolella ovat keskustelun kärjistyminen, populismin nousu ja politiikan henkilöityminen.

Annika Pastuhov yllättyi siitä, miten haastavaa Nato-keskustelua oli Instagram-julkaisujen pohjalta ymmärtää osana laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

”Viestit olivat yksipuolisia, tiedottavia ja kantaa ottavia, eikä niissä juurikaan viitattu ympäröivään yhteiskunnalliseen keskusteluun tai taustoitettu sitä. Puolueet esittelivät vaihtoehtojensa asiayhteyksiä niukasti, mikä teki niiden puntaroimisen haasteelliseksi. Sivistyksellisyys jäi paitsioon”, hän sanoo.

Somen sivistyksellisiä mahdollisuuksia rajoittavat myös ylikansallisten yhtiöiden intressi ohjata algoritmeilla vuorovaikutusta: kaikkien ääni ei kuulu yhtä vahvana.

Näkökulmien runsaus vahvistaa keskustelua

Kesäkuun EU-vaaleissa valitaan Euroopan parlamentin edustajat tulevalle viisivuotiskaudelle. Riittääkö somen seuraaminen omaan äänestyspäätöksen?

”Poliittiset kysymykset ovat järjestään moniulotteisia ja monimutkaisia, eikä niihin ole yksinkertaisia vastauksia. Siksi politiikkaa kannattaa seurata monipuolisesti eri lähteistä, ja sosiaalinen media voi olla muita täydentävä lähde. Yksikään kanava tai lähde tuskin antaa täydellisesti kattavan näkökulman mihinkään politiikan kysymykseen”, Annika Pastuhov sanoo.

Hän toivoo niin medialta kuin puolueilta monipuolisia sivistyksellisiä näkökulmia keskusteluun: vähemmän klikkiotsikoita ja enemmän laaja-alaista poliittista ymmärrystä tukevia sisältöjä.

Kuvat: Pirjo Tuominen / Eduskunta; Annika Pastuhovin arkisto

Lisää aiheesta

• Pastuhov, A. (2024). Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sosiaalisen median sivistykselliset käytännöt. Tarkastelussa Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskevat Instagram-julkaisut keväällä 2022. Aikuiskasvatus, 44(1), 36–51. https://doi.org/10.33336/aik.127661

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437