1941 Kirjeopistosta Suomen suurin oppilaitos

Kansanvalistusseuran Kirjeopisto syntyi vahingossa tai huomaamatta kansalaisopintotoiminnan sivutuotteena.

Ajatus kirjeopiskelusta rantautui Suomeen ulkomailta. Ajatuksena oli tarjota lahjakkaille maaseudun nuorille tilaisuus esimerkiksi keskikoulukurssin suorittamiseen, sillä oppikoulujen verkko Suomessa oli todella harva: niitä oli vain kaupungeissa pitkien välimatkojen ja hankalien kulkuyhteyksien päässä.

Jatkosodan aikainen kirjeopiskelu on yksi merkillisimpiä tarinoita Kansanvalistusseuran historiassa. Kun uusi sota alkoi kesällä 1941, seurassa varauduttiin toiminnalliseen hiljaiseloon. Kirjeopistossa kävi toisin.
Jo niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941 Kirjeopistoon ilmoittautui paljon uusia opiskelijoita. Erityisesti siirtoväki tahtoi jatkaa keskeytynyttä koulunkäyntiä tai opiskeluja kirjeitse.

Varsinainen hyppäys opiskelijamäärissä alkoi jatkosodan asemasotavaiheen myötä vuoden 1941 lopussa. Kun rauhan aikana Kirjeopistossa oli ollut noin 10 000 opiskelijaa, tuli sinne vuonna 1942 yksistään 15 000 uutta ja seuraavana vuonna peräti 20 000 uutta opiskelijaa.

Vuoden 1944 alkupuolella oppilaita oli jo yli 40 000, mikä teki Kansanvalistusseuran Kirjeopistosta Suomen ylivoimaisesti suurimman oppilaitoksen. Vasta 2000-luvulla Helsingin yliopisto kiri sen ohi.

Lähde: Ojanen, Eero (2014). Valoa kansalle. 140 vuotta suomalaista sivistystä.
 

Kansanvalistusseura | Cygnaeuksenkatu 4 | FI-00100 HELSINKI
© Kansanvalistusseura 2013 | Powered by Whitestone