Aikuiset ja nuoret opiskelevat ammattiin yhteisissä koulutusohjelmissa – Aikuiskasvatus-tiedelehti pureutuu aikuisopiskelijoiden näkökulmasta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen

Kun julkisuudessa puhutaan ammatillisesta koulutuksesta, viitataan usein nuoriin, vaikka lähes puolet opiskelijoista on opinnot aloittaessaan aikuisia. Tuore teemanumero valaisee tärkeää mutta vähän tutkittua aihetta.

Vuonna 2022 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli Tilastokeskuksen mukaan yli 341 000 opiskelijaa. Lähes puolet opiskelijoista on opinnot aloittaessaan yli 25-vuotiaita. Vaikka aikuiset ovat yhä näkyvämpi opiskelijaryhmä, heitä koskevaa tutkimusta on vähän.

Juuri ilmestynyt Aikuiskasvatuksen teemanumero paikkaa vajetta. Se valottaa aihetta aikuisten oppisopimuskoulutuksesta osaamistarpeiden ennakointiin ja ammatillisesta opettajankoulutuksesta ammattikoulutaustaisten aikuisten jatko-opintoihin.

Tutkimustietoa  tarvitaan, jotta aikuisten ammatillista koulutusta osataan toteuttaa, kehittää ja resursoida tulevia työelämän osaamistarpeita ennakoiden ja kansalaisyhteiskunnan perustaa vahvistaen.

”Tuore koulutuspoliittinen ja julkinen keskustelu aiheesta vain korostaa tutkimustiedon tarvetta päätöksenteon tukena”, teemanumeron päätoimittajat Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Katja Vähäsantanen sanovat.

Osataanko tutkittua tietoa kuitenkaan hyödyntää, kun linjataan koulutuspolitiikkaa? Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on talouskurimuksessaan leikannut vapaan sivistystyön rahoitusta ja vähentänyt sen myötä miljoonan aikuisen oppimismahdollisuuksia, vaikka tutkimustieto ei tue päätöksiä leikata aikuiskoulutuksesta.

Aikuisten mutkikkaat koulutuspolut

Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen uudistus toi nuoret ja aikuiset opiskelijat samoihin ryhmiin. Kun ammatillinen opettaja ohjaa hyvin eri ikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia opiskelijoita, tarvitaan ikäsensitiivistä pedagogiikkaa.

”Aikuiskasvatuksen tutkimus edistää toimivien pedagogisten ratkaisujen löytämistä, jotta nuoret ja aikuiset voivat tukea toistensa kehittymistä ammattilaisiksi”, Isopahkala-Bouret ja Vähäsantanen sanovat.

Aikuisten koulutuspolut saattavat olla mutkikkaita, ja niihin voi kuulua niin vääriä valintoja kuin viivästyneitä opintoja ja keskeyttämistä. Väylät koulutusasteelta toiselle on tärkeä pitää auki, sanovat ammattikoulutaustaisista yliopisto-opiskelijoita tutkineet Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Nina Haltia. Kielteisetkään kokemukset opinnoista eivät heidän mukaansa välttämättä estä yliopisto-opintoja myöhemmin elämässä.

Jokainen koulutus tulee tarpeeseen

Koulutuspoliittisessa keskustelussa aikuisten ammatillisen kouluttautumisen tavoitteiksi nähdään ennen kaikkea työelämää palveleva osaaminen ja ammattitaito. Niihin meneillään oleva eurooppalainen osaamisen teemavuosikin kannustaa.

Työuria pyritään pidentämään nostamalla aikuisväestön koulutustasoa. Maahan muuttaneista taas haetaan kouluttamalla osaavaa työvoimaa aloille, joille ennustetaan työvoimapulaa.

”Jos oletetaan, että ihminen ei voi etukäteen tietää ja suunnitella työelämäänsä ja uraansa, jokainen koulutus tulee tarpeeseen. Tällöin on tärkeää, että erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia on tarjolla myös aikuisena. Lisäksi tarvitaan tukea ja ohjausta aikuisille”, toteaa aikuisia alanvaihtajia tutkiva Mirva Heikkilä.

Tunnistamattomat oppimisvaikeudet, heikko suomen kielen taito tai vaikea elämäntilanne saattavat estää tutkintoon sisältyvien yhteisten tutkinnon osien suorittamisen ja sen myötä valmistumisen, toteaa Kaisa Räty tiedeartikkelissaan. Oppilaitoksen tarjoama tuki, kuten pajatoiminta, auttaa opiskelijan vaikeuksien yli ja vahvistaa tämän käsitystä itsestään oppijana.

Uusi ammatti aikuisiällä

Aikuiskasvatuksen teemannumerossa kuuluu vahvana aikuisopiskelijan ääni. Kokemuksensa jakavat kuten kokiksi kouluttautunut tiedetoimittaja, hierojaksi opiskellut toimistovastaava ja lähihoitajaksi opiskellut kulttuurialan ammattilaisen.

Aikuisopiskelijoiden vertaiskokemukset, että käsitys työurasta on muutoksessa. Koulutuksella muukin arvo kuin työmarkkinoita palveleva välinearvo.

”Aiemmin poikkeuksia tai katkoksia työuralla pidettiin epäonnistumisina, joita monet joutuivat selittelemään. Nykyään työura nähdään monimutkaisena kehkeytymisenä, johon vaikuttaa niin sattuma siinä missä jatkuva oppiminen. Uuden ammatin opiskelu avaa samalla mahdollisuuksia uudistaa ja päivittää ammatillista identiteettiä”, Mirva Heikkilä sanoo.

Samalla kun ammatillinen aikuiskoulutus avaa mahdollisuuksia sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin tai edistää uraa, se voi tukea elämänhallintaa.

Teeman julkistaminen

• Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan tiistaina 28.11. kello 10–12 kirjoittajien ja toimittajien kanssa siitä, millaisena ammatillinen aikuiskoulutus peilautuu tutkimuksesta. Tilaisuus järjestetään etäyhteydellä Kvs-säätiön Sivistyskulmassa: https://tinyurl.com/AKTeemanJulkkarit

Lisää aiheesta

• Aikuiskasvatus 3/2023: https://tinyurl.com/AKTeemaAmmatillinen
• sometunnisteet: #AmmatillinenAikuiskoulutus, #aikuiskasvatus #sivistys

Teemanumeron päätoimittajat

• Ulpukka Isopahkala-Bouret, KT, päätoimittaja, kasvatustieteen professori, erityisalana koulutuksellinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, Turun yliopisto; aikuiskasvatustieteen dosentti, Helsingin yliopisto
• Katja Vähäsantanen, KT, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu -tutkimusyksikkö; aikuiskasvatustieteen dosentti (työelämän tutkimus ja kehittäminen), Tampereen yliopisto

Aikuiskasvatus

• on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jonka kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura (ATS).
• on luettavissa vapaasti Journal.fi-palvelussa tuoreeltaan ja koko historialtaan
• oli Vuoden tiedelehti -kilpailun finalisti vuosina 2022 ja 2023
• sai Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoilta Vuoden 2019 Aikuiskouluttajan tunnustuksen
• tuottaa yhdessä opiskelijoiden kanssa Sivistystä!-podcastia.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Kuva: Vonecia Carswell / Unsplash