Skip to Content
Perhe maailmalla

Kolumni: Arjen paletin rakentaminen tyhjästä uudessa asuinmaassa

Julkaistu:

Ulkomaankomennuksen aikana kotona olevan puolison harteille jää usein arjen paletin rakentaminen tyhjästä. Muistan ensimmäisen aamun amerikkalaisessa pikkukaupungissa. Puolisoni oli juuri lähtenyt töihin. Jäin outoon kokolattiamatolla vuorattuun asuntoon kahden pienen lapsemme kanssa. ”Mitäs nyt?”, muistan ihmetelleeni. Alku tuossa etelän kaupungissa oli kaikkea muuta kuin helppo – lopputuloksena oli kenties elämäni antoisin ja opettavaisin ajanjakso. Väitän, että niistä kokemuksista minulla on ollut hyötyä myös työelämässä kohtaamissani tilanteissa.

Ihmeteltyäni muutaman päivän matonpuhdistusaineelta tuoksuneessa asunnossa päätin, että mehän emme neljän seinän sisälle jää. Rohkaisin mieleni, ja lähdin ajamaan seitsemänkaistaisille moottoriteille navigaattori oppaanani. Etsin tiemme museoihin ja äitiryhmiin, selvitin vaadittavia virastoasioita puhelimessa. Jos nykyään mieleni yrittää arastella jonkin asian hoitamista, muistelen alkuaikojani Amerikassa.

Ulkomaankomennuksella oppii lähes vahingossa kansainvälisissä työympäristöissä tarvittavaa kulttuurista ymmärrystä ja sensitiivisyyttä. On opettavaista olla se, jolla ei aluksi ole kaupungissa – tai koko maassa – yhtään ystävää, jonka aksentti on erilainen, ja joka haahuilee ruokakaupan käytävillä osaamatta ostaa mitään.

Useimmiten ulkomaankomennus pakottaa mukana muuttavan astumaan oman alansa ja mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kun itseään ei voi esimerkiksi kielimuurin tai työlupa-asioiden vuoksi toteuttaa tutun työidentiteetin kautta, saattaakin saada mahdollisuuden kokeilla jotakin aivan uutta. Moni tuntemani expat-puoliso on päätynyt komennuksen aikana oman alansa ulkopuolelle esimerkiksi vapaaehtoistöissä ja kiinnostavien projektien kautta. Sellaisissa tehtävissä saattaa huomata, kuinka osaamistaan voi kehittää ja hyödyntää uudenlaisessa ympäristössä sekä tavoilla, joita ei ole tullut ennen ajatelleeksi.

Parhaimmillaan lähtö mukaan puolison ulkomaankomennukselle opettaa tarttumaan haasteisiin pelottomasti, haastaa omia ajatusmalleja ja kerryttää kulttuurien välisessä kommunikaatiossa vaadittavia taitoja. Uskon, että tarkkasilmäinen työnantaja havaitseekin ulkomailla asumisen kartuttaman potentiaalin.

Elina Uusitalo

Kirjoittaja on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on tällä hetkellä mukana Suomi-koulujen toiminnassa Shanghain Suomi-koulun johtavana opettajana. Kirjoittaja on aiemmin työskennellyt opintojensa ohessa mm. viestinnän ja koulutuksen parissa. Hän asuu perheensä kanssa Kiinassa, mutta ensi kesänä heitä odottaa paluumuutto Suomeen. Aiemmin perhe on asunut myös Yhdysvaltojen etelässä. Kirjoittaja pitää Kiinassa asumisesta ja ulkosuomalaisuudesta Kirjeitä Shanghaista –nimistä blogia. 

Jaa artikkeli
Back to top