Kuka saa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja millä ehdoilla? – Sivistystä!-podcastissa puhkotaan kuplia

Kaksi eri kanavissa vaikuttavaa aktivistia ja feministiä sanoittaa rakentavan keskustelun säännöt. Vähättelyn sijaan kunnioitusta, vaativat räppäri Mercedes ja työelämän syrjintää tutkinut Tiina-Emilia Kaunisto.

Mercedes, oikealta nimeltään Linda-Maria Roine, tuo esiin omaa yhteiskuntakriittistä ääntään musiikissaan, teksteissään ja podcastissaan. Hän myös tietää, mitä on tulla sanavalintojen takia call outatuksi, suljetuksi ulos omien joukosta.

Seitsemän vuotta sitten räppäri kuvasi miehen väkivaltaista käytöstä Munaton mies -kappaleessaan. Se oli liikaa hänen viiteryhmälleen, nuorille feministeille. Kappaleen sanat tulkittiin transfobisiksi.

Puhevallastaan hän ei ole valmis tinkimään.

”Vaikeneminen ei ole vaihtoehto. Mikä tahansa taideteos voi satuttaa. Jos tekee vähemmistövihamielisen kappaleen, käyttää valtaansa väärin”, Roine kommentoi taiteensa herättämää kohua Sivistystä!-podcastin tuoreessa, keskustelukulttuuriin pureutuvassa jaksossa.

Vaientaa voi monella tavalla

Keskustelukulttuuri vaihtelee yhteisön mukaan. Esimerkiksi työyhteisöissä hyvän ja huonon käytöksen raja on liukuva.

”Se, mikä toisessa on kiusaamista on toisessa normaalia”,  työelämän henkisestä väkivallasta ja syrjinnästä kirjan kirjoittanut Kaunisto sanoo.

Puhevaltaa voi käyttää väärin monin tavoin. 1940-luvulla luotu herruustekniikoiden käsite on Kauniston mukaan yhä valitettavan ajankohtainen.

”Yksi tekniikka on näkymättömäksi tekeminen, toinen on naurettavaksi tekeminen, kolmas tiedon pimittäminen”, Kaunisto listaa esimerkkejä.

Roine on törmännyt siihen, että häntä yritetään hiljentää ja vähätellä akateemisuudella. Omaa feminismiään hän kutsuu Tallinnanaukion feminismiksi.

”Se on katufeminismiä, kaukana akateemisesta feminismistä. Olen kokenut, että ruohonjuuritason feminismi ei ole validi. Vaikka hiljentäminen ei päde minuun, se pätee moneen muuhun, jotka eivät hallitse akateemisen feminismin käsitteitä.”

Empatialle tarvitaan tilaa

Keskustelun lähtökohdan pitää olla rakentava, ei vähättelevä. Pääasia on kunnioitus ja avainsana empatia.

Sillä miten asioista puhutaan on merkitystä sille, miten asiat ovat.

”On voitava sanoa, jos joku käyttää loukkaavia sanoja tai käyttäytyy loukkaavasti”,  Tiina-Emilia Kaunisto sanoo.

Kuvat: Roni Rekomaa, Tiina-Emilia Kauniston arkisto

• Kasvatustieteistä ammentava Sivistystä! –podcast pureutuu ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Sen tuottaa Aikuiskasvatuksen kilta yhdessä Aikuiskasvatus-tiedelehden ja Kvs-säätiön kanssa. Podcast äänitetään Jakson studiolla. Seuraa somessa: #sivistystäpodcast #puhevalta #arkisivistys #aikuiskasvatus #sivistys #tiede.
• Kuuntele jakso ”Keskustelukulttuuri, eriarvoistavat rakenteet ja työsyrjintä” täältä.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi