Tekoäly oppimisen pelikentän tasoittajana – kolme nostoa webinaaristamme

Miten tekoäly tulee muuttamaan opetustyötä? Voiko tekoäly vahvistaa oppijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta? Näistä teemoista kuultiin syyskuussa "Ota tekoäly sparraajaksi" -webinaarissa.

Palkittu tekoälyn asiantuntija Tove Mylläri Yleisradiosta kertoi webinaarissa tekoälyn mahdollisuuksista oppimisessa. Tapahtuman järjesti Kvs-säätiön ETHLAE Erasmus+ -hanke, joka edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä aikuiskoulutuksessa. Hanke keskittyy erityisesti perustaitojen opetukseen ja sen keskiössä on aikuiskoulutuksessa aliedustetut ryhmät. Tavoitteena on, että kaikki pääsevät osalliseksi uusien teknologioiden tuomista työkaluista opetukseen ja opimiseen.

1. Tekoäly voi vahvistaa oppijoiden osallisuutta ja toimijuutta

Myllärin mukaan tekoälyn avulla voidaan vahvistaa ihmisten osallisuutta ja toimijuutta. Osallisuuden kokemukseen vaikuttavat mm. seuraavat asiat: Voinko vaikuttaa olosuhteisiini? Tulenko kuulluksi? Pystynkö vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa? Tekoälyteknologialla näitä kaikkia voidaan helpottaa.

”Tekoäly on parhaimmillaan mahdollisuus pelikentän tasoittamiseen ihmisten välillä”, Mylläri totesi, viitaten mm. ihmisten sosioekonomisen taustan vaikutukseen koulutukseen ja työelämään.

”On paljon teknologioita, jotka eriarvoistavat ihmisiä. Tekoälyn avulla tätä etumatkaa voidaan kaventaa jopa nopeammin kuin perinteisen koulutusmallin kautta”, Mylläri sanoi.

”Voit olla esimerkiksi journalisti tai kirjailija, vaikka et osaa kielioppia täydellisesti. Tai muusikko, vaikka et osaa nuotteja – ei Sibeliuksen tasoisesti, mutta kuitenkin.”

Digitaalisessa ympäristössä ihmisen ulkonäön ja taustan merkitys vähenee.

”Avatarteknologian avulla ihmiset pystyvät näyttämään keneltä tahansa, puhumaan eri kieliä ja olemaan missä tahansa lokaatiossa”, Mylläri havainnollisti.

Hän kertoi, että esimerkiksi Lapissa asuva maahanmuuttaja, joka ei osaa suomea täydellisesti, voi teknologian avulla saavuttaa yhdenvertaisemmat mahdollisuudet.

2. Tekoäly voi toimia opettajan tai oppijan sparraajana

Tekoäly on jo nyt muuttanut opetustyötä, sekä hyvässä että pahassa. Mylläri korosti puheenvuorossaan tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia opettajien työn helpottamiseen.

Hän kannusti opettajia piirtämään oman työprosessinsa ja vaiheistamaan sen. Näin on helpompi pohtia, missä kohdissa tekoälyä voisi käyttää apuna. Mylläri esitti muun muassa seuraavat esimerkit:

• selkokieliset tiivistelmät opetuksen sisällöstä,
• kieliversiot,
• harjoitusten yksilöllistäminen
• ohjeiden visualisoiminen ja
• tekoälyapurin luominen opetuksen ja suunnittelun tueksi

Sisältöjen saavutettavuuden parantaminen tekoälytyökalujen avulla on erityisen hyödyllistä moninaisten ja monikielisten oppijoiden kanssa. Tekoäly voi myös madaltaa kynnystä itseilmaisuun ja vuorovaikutuksen harjoittelemiseen.

”Tekoälyllä voi luoda harjoittelutilan, jossa ei tarvitse tuntea häpeää. Koneen kanssa on turvallista keskustella, koska kone ei tuomitse sinua, kuten ihminen”, Mylläri totesi.

Eritasoisten opetusmateriaalien luominen oppijalähtöisesti on yksi mahdollisuus kielimallien käytölle. Näin kukaan ei jää ulkopuolelle kokemuksesta, että voi haastaa itsensä ja onnistua, Mylläri kiteytti.

Opettaja tai opiskelija voi saada tekoälystä itselleen myös kriitikon ja sparrauskumppanin:

”Kielimalli sanoo rehellisesti, miten asiat ovat, eikä ajattele, tuleeko sinulle paha mieli”, Mylläri kuvailee.

3. Realistinen optimismi tekoälyn käytössä on tärkeää

Tekoälyn hyödyntämisessä tarvitaan harkintaa, ymmärrystä ja avoimuutta. Mylläri kertoi, että Yleisradion tekoälyohjeissa painotetaan tekoälyn käyttöä yhteiskunnan hyväksi, ympäristö huomioiden. Tekoälyn käyttö ei ole itseisarvo, vaan sen tulee palvella selkeää tarkoitusta, rikastaa käyttäjäkokemusta ja tukea työn tekemistä. Vastuu tekoälyllä tuotetun palvelun lopputuloksesta on aina ihmisellä.

Tove Mylläri: ”Minulta usein kysytään, koska se terminaattori oikein tulee (viitaten James Cameronin tieteiselokuvaan tekoälystä). Vastaan heille, ettei terminaattori ole tulossa, jolleivat ihmiset halua sitä.”

Mylläri korosti, että opettajien ei tarvitse olla teknisiä asiantuntijoita. Riittää, että ymmärtää kielimallien perusmekaniikan, mahdollisuudet ja rajat. Tällöin voi päättää, haluaako käyttää tekoälyä.

”On tärkeää, että päätös perustuu ymmärrykseen. Pelkokeskustelulle ei pidä antaa liikaa valtaa. Fokuksen siirto pelkokeskustelusta ymmärrykseen on hyödyllisempää kuin uhkakuvissa vellominen”, hän sanoi.

Opiskelijoita tulisi myös auttaa kehittämään kriittistä ja vastuullista tekoälyn lukutaitoa.

Tavoitteiden asettamisessa täytyy löytää tasapaino kunnianhimon ja realismin välillä. Tekoäly on vain teknologia, jolla on rajoituksensa. Sillä ei voi saavuttaa kaikkea, mitä haluamme.

Lopuksi Mylläri painotti osallistujille yksilön roolia tulevaisuuden rakentamisessa:
”Te omilla teoillanne rakennatte sitä, miltä tekoälyn ja opettamisen tulevaisuus tulee näyttämään.”

ETHLAE-hanke
Emerging Technologies for Holistic Literacy in Adult Education (ETHLAE) -hanke edistää uusien teknologioiden (Emerging Technologies), kuten tekoälyn käyttöönottoa aikuiskasvatuksessa, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden opetuksessa.. Hanke keskittyy kokonaisvaltaiseen lukutaitoon, eli kaikkeen mitä tarvitaan merkitykselliseen osallistumiseen yhteiskuntaan. Hanke tuottaa mm. työkalupakin ja pedagogisia malleja opettajien tueksi.