Skip to Content
Ajankohtaista

Työelämän digitaidot kuntoon: ”Tämä hanke tulee todella tarpeeseen”

Julkaistu:

Työelämän digitaidot kuntoon -hanke järjestää työikäisille digiperustaitojen koulutuksia. Koulutusten suunnittelussa hyödynnetään Kaikkien-mallia ja Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmää.

– Tämä hanke tulee todella tarpeeseen. Pidetään helposti itsestäänselvyytenä, että Suomessa hirveän monilla on perusdigitaidot. On paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat asioidensa hoitamiseen perustaitoja samoin kuin digitaitoja, sanoo hankekoordinaattori Seija Purhonen.

Hankekoulutuksiin on löytynyt osallistujia yhteistyökumppanien kuten Stadin osaamiskeskuksen ja Helsingin työllisyyspalvelujen kautta. Seija Purhonen aloitti hankekoordinaattorina pari kuukautta sitten, mutta hänelle on jo muodostunut selkeä käsitys sopivista kohderyhmistä:

– Erityisesti vaikeassa työllistymistilanteessa olevat, ja ammattiin opiskeluun valmistautuvat. Koulutus on tuntunut sopivalta ja hyvältä myös elämän välivaiheissa oleville, jotka ovat vaikka pudonneet jostain pois, ja ovat vielä matkalla johonkin toiseen.

Syksyn 2022 koulutuksissa on ollut myös maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Meneillään olevassa koulutuksessa on yhdeksän osallistujaa. Lokakuussa päättyneessä koulutuksessa osallistujia oli kymmenkunta. Pienessä ryhmässä jokaisen ääni pääsee kuuluviin, jokaisen tarpeet tulevat kuulluksi, kuvaa Seija Purhonen.

Alkuvuoden ja kevään 2023 koulutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tavoitteena on saada koulutus alkamaan jonkin yhteistyökumppanin kanssa. Esimerkiksi Stadin osaamiskeskus on kiinnostunut jatkamaan yhteistyökumppanina.

– Tällaiselle hankkeelle on tosi suuri tilaus. Osallistujia ihan varmasti löytyy, kumppaneiden löytäminen on ollut haasteellista.

Hyviä kumppaneita on kuitenkin löydetty: Neuvottelut Omnian osaamiskeskuksen kanssa johtivat jo 21.11. alkaneeseen koulutukseen!

Ryhmäytymistä – myös kommellusten kautta

Työelämän digitaidot kuntoon -koulutuksissa hyödynnetään Kaikkien-mallia. Mallista tulevat koulutuksien toimintatavat ja tavoitteet kuten osallistujalähtöisyys, osallistujien henkilökohtaiset haastattelut, ryhmäytyminen sekä ryhmästä saatavan vertaistuen merkitys.

– Olen jatkuvasti yhteydessä opiskelijoihin. Yhteydenluominen ja yhteyden pitäminen myös oppituntien ulkopuolella on tärkeää, jotta Kaikkien-malli toteutuu. Ihmiset saavat tuen, jota he tarvitsevat koulutuksen aikana. Myös vertaisoppiminen on ollut tosi tärkeässä roolissa. Syntyy hyvä ryhmäytymisen tunne, kun tajuaa, että voi kysyä apua: Yksi osaa yhden, toinen toisen asian. On syntynyt vertaisoppimista, se on todella positiivinen juttu.

Ryhmäytyminen voi syntyä ohjatusti – tai kommellusten kautta:

– Stadin ammattiopiston tiloissa ovat monet ovet lukossa. Kun koulutuksen ensimmäisenä päivänä tuli ensimmäinen kahvitauko, opiskelijat hävisivät kerroksiin etsimään kahviautomaatteja ja kahvilaa. Monet jäivät lukkojen taakse, koska minulla oli ainoa avain. Heillä ei ollut välttämättä puhelimiakaan mukana! Teimme siinä sitten suunnitelmaa, miten kukin lähtee pitämään jotain ovea auki. Sillä tavalla saimme kaikki opiskelijat kerättyä takaisin luokkaan – he pitivät toisistaan huolta. Ryhmäytyminen lähti syntymään kommelluksen kautta! Aluksi harmitti, että iltapäivän opiskelusuunnitelma menee ihan pieleen, mutta ryhmäytymisen alkaminen oli tärkeämpää kuin pitää kiinni ohjelmasta.

Digitaalisesta osaamismerkistä pontta eteenpäin

Työelämän digitaidot kuntoon -koulutus sisältää 27 h lähiopetusta. Koulutus on laajuudeltaan 2 opintopistettä. Opintopisteiden määrä on laskettu toiminnallisuuden huomioivalla mitoituslaskurilla.

Koulutuksia on järjestetty kahdella eri aikataululla: toisessa ryhmässä tapaamisia on ollut kerran viikossa, toisessa kaksi kertaa. Kerran viikossa kokoontuneen ryhmän jäseniin Seija Purhonen on ollut säännöllisesti yhteydessä koulutuskertojen välissä. Purhosen mukaan toteutustapojen vertailu tuo esiin eroja opiskelijoiden ja kouluttajan näkökulmista. Hän toivookin kouluttajaverkostossa keskustelua mm. muiden kouluttajien kokemuksista ja siitä, mitä voidaan ensi keväänä tehdä paremmin.

– Tapaaminen kaksi kertaa viikossa on ehkä opiskelijan kannalta parempi rytmi. Opiskelijoille ei jää pitkää taukoa, jolloin asiat unohtuvat. Tietysti kouluttajanakin on helpompaa, kun oppiminen tapahtuu vahvemmin tunnilla.

Työelämän digitaidot kuntoon -koulutuksissa voi suorittaa digitaalisen osaamismerkin Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmässä.

– Digitaalisista osaamismerkeistä voi saada pontta opintoihin, työnhakuun, ammatissa toimimiseen tai missä tahansa haastavassa elämäntilanteessa. Koulutuksessa on perustehtävät ja sitten myös haastavampaa oppimateriaalia. Kukin voi omien taitojensa mukaan – tai jos haluaa haastaa itseään – opiskella itsekseen ja saada muilta palautetta.

Lähikoulutuksesta kiinnekohta elämään

Koulutuksien sisältötavoitteet on Seija Purhosen mukaan rakennettu riittävän leveiksi: osallistujien erilaiset tarpeet tulevat huomioitua. Jollekulle voi olla vaikeaa jopa tietokoneen käynnistäminen, joku toinen voi vaikka harjoitella Power Point -esityksien tekemistä. Kouluttajan näkökulmasta tilanne on kahtiajakoinen:

– Huomaa, että ihmiset ovat innostuneita. He pääsevät [koulutuksessa] vauhtiin, mutta eivät riittävän pitkälle. Ei tule riittävästi toistoa. On kauhean suuri sääli lopettaa kesken. Tämä koulutus ihan selkeästi antaa innostuneisuuden: ”Hei! Mä uskallan kokeilla, mä voin, ja tällainenkin ohjelma on olemassa!” Niin kuin veri alkaa kiertää – digiveri! Olisi ihanaa, että ihmiset pääsisivät jatkamaan. Ettei tulisi sellaista kuoppaa jossa unohtuu taidot.

Koulutuksella päästään siis hyvään alkuun, saadaan ylitettyä kynnys – mikä olisi luonteva jatko?

Seija Purhosen ei tarvitse miettiä vastaustaan:

– Digikurssi 2!

Suurin osa osallistujista toivoo Seija Purhosen mukaan digitaitokurssille jatkoa tai tietoa muista jatkomahdollisuuksista. Jatkokurssiksi sopivia vaihtoehtoja olisi tarjolla verkko-opetuksena, mutta nimenomaan lähiopetusta kaivattaisiin ja tarvittaisiin, monestakin syystä.

– Lähikoulutuksissa ryhmäytyminen ja toisten kanssa oleminen antaa sillä hetkellä kiinnekohdan elämään. Kouluttajana näkee, kuinka kiinnittyminen toisiin ihmisiin samassa tilassa kaiken onlinen jälkeen on hirveän tarpeellista. On tärkeä pointti, että nämä koulutukset ovat ihmisen kokonaisvaltaisesti huomioivia lähikoulutuksia. Ollaan lähikoulutuksessa, koetaan asioita yhdessä.

 

Lue lisää Työelämän digitaidot kuntoon -projektista

 

Teksti: Kristiina Andreasson

 

Jaa artikkeli
Back to top