Skip to Content
Ajankohtaista

Korkeakoulusta tuli työelämävalmentaja – Opiskelijat eivät tunnista ajattelun taitoja työssä tarvittaviksi taidoiksi

Julkaistu:

Korkeakoulut ovat yhä kiinnostuneempia kehittämään opiskelijoiden työelämätaitoja tutkintokoulutuksessa. Välineeksi on löydetty tieteiden rajoja ylittävät projektikurssit ja ilmiöpohjaiset kurssit, joilla tutkitaan oikean maailman ilmiöitä.

”Projektinhallintataitoja, esiintymistaitoja, esityksen tekemisen taitoja, ihan teknisestikin. Suunnittelutaitoja, kehittämistaitoja, luovaa ideointia.”

Näin kuvaa opiskelija kaupunkisuunnittelun projektikurssin antia tiedeartikkelissa, joka on julkaistu Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. Monitieteinen tutkijajoukko tutki työelämätaitojen oppimista tieteidenväliseen työskentelyyn perustuvilla ”Suunniteltu ja koettu kaupunki” -kursseilla. Niillä rakennettiin ja kokeiltiin uusia kaupunkikehittämisen tapoja yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.

Asiantuntija luottaa osaamiseensa

Opiskelijan kuvaamia taitoja kutsutaan geneeriksi taidoiksi tai työelämätaidoiksi. Ne ovat tieteenalasta riippumattomia taitoja, joita asiantuntija tarvitsee siinä missä sisältöosaamista.

Rohkeus puhua oman tieteenalansa asiantuntijana on olennainen työelämässä vaadittava taito. Lisäksi on uskottava omaan asiantuntijuuteen. Kumpikin nousi esiin opiskelijoiden kurssikyselyissä, joita tutkijat hyödynsivät.

”Luottamus omiin taitoihin on tärkeä lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle työelämässä”, sanoo tutkijaryhmän jäsen Terhi Ainiala.

Hän on dosentti ja suomen kielen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Opiskelijat pitivät tärkeänä työelämätaitona kykyä sietää epävarmuutta. Kaikkia valintoja ei voi tai ehdi perinpohjaisesti tutkia ja perustella.

”Yllättävää kyllä, he eivät välttämättä hahmota ajattelutaitoja työelämätaidoiksi, vaikka ne perinnäisesti liitetään akateemisiin opintoihin”, Ainiala sanoo.

Yhteisöllisyys ruokkii oppimista

”Onnistuneimmillaan laaja-alainen projektikurssi voi tarjota siltoja erilaisten taitojen merkitysten ja niiden toisiinsa kytkeytymisen ymmärtämiseen ja näin kehittää akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä”, tutkijat kirjoittavat.

Työelämätaitojen oppimista tukevat heidän mukaansa yhteistyötä ja vuorovaikutusta hyödyntävät käytänteet. Konstruktiivisen oppimisympäristön piirteet – uuden oppiminen aiemman tiedon pohjalle rakentaen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tähdentäminen – ovat samoin hyödyksi.

Huomio on tärkeä, kun etenkin koronapandemian aikana yhteisölliset käytänteet ovat helposti kärsineet korkeakoulujen siirryttyä etäopetukseen.

”Niihin on syytä kiinnittää huomiota, kun etäjärjestelyt jatkuvat”, Terhi Ainiala sanoo.

Terhi Ainiala, Pia Olsson, Hanna Mattila & Marjo Vesalainen: ”Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa. Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehittymisestä monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla.Aikuiskasvatus 2/2020.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

Lisätiedot

  • Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo@kvs.fi

Lisää tutkittua tietoa korkeakouluista Aikuiskasvatuksessa:

Jaa artikkeli
Back to top