Kuka meistä on normaali? – Sivistystä!-podcastissa puhutaan elämästä tarkkaavaisuushäiriön kanssa

Tarkkaavaisuushäiriö ADHD poikkeaa siitä normaalista, jota suoritusyhteiskunta jäseniltään odottaa. Toisinkin voisi olla, jos eri tieteenalat saataisiin dialogiin.

”Tsemppaa vähän. Koeta nyt keskittyä, ota itseäsi niskasta kiinni.”

Näin yrittäjä, digistrategi Sampo Somermalle on sanottu lapsesta lähtien: koulussa, opinnoissa, töissä.

Nuorena aikuisena, 25-vuotiaana hän sai ADHD-diagnoosin

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD tarkoittaa sitä, että jokainen päivä on täynnä keskittymistä haittaavia virikkeitä. Se on elämää jatkuvassa hälyssä, ei satunnaista keskittymisen herpaantumista.

Täydellisen lapsen ihanne

Sivistystä!-podcastin tuoreimmassa jaksossa Somerma keskustelee aikuiskasvatustiedettä opiskelevan Kiia Lehtimäen kanssa siitä, kuka on normaali. ADHD on poikkeama siitä normaalista, jota suoritusyhteiskunta jäseniltään odottaa.

”Tehostaminen vaatii suorittamista, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Se, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, ei pysty säätelemään tarkkaavaisuuttaan siinä määrin kuin vaaditaan. On se raskasta niillekin, jotka pystyvät”, Somerma sanoo.

Yhteiskuntaa ohjaava täydellisen lapsen ihanne ohjaa kysymään,  mikä on tarpeeksi hyvä, miten voisi olla vielä tehokkaampi.

”Miten tässä ikinä voisi pysyä mukana?” Kiia Lehtimäki kysyy.

Kaikki uskovat lääketiedettä

Lehtimäki tunnistaa poikkeavaksi leimaamisen arkikielestä mutta myös tutkimuksesta. Kandityössään hän selvitti, miten ADHD hahmottuu eri tieteenaloilla.

”Vallalla on lääketieteen puhetapa. Siinä ADHD on aivotoiminnan häiriö, joka korjataan lääkkeellä, mutta psykososiaalinen tuki unohtuu”, hän sanoo.

Toisen näkemyksen mukaan ADHD on kuntoutettava ominaisuus tai piirre, ryhmätason ilmiö. Sitten on vielä se puhetapa, jossa ADHD on sosiaalisen kontrollin väline ja yhteiskunnan liian tarkkojen normien tuote.

Lehtimäki toivoo, että häiriötä katsottaisiin kokonaisvaltaisesti, niin perimän kuin ympäristön kannalta.

”Vammaisuutta ei aiheuta vamma vaan ympäristö, joka estää elämästä tavallista elämää vamman kanssa. Se, joka on saanut lapsena kokea kuuluvansa joukkoon, pärjää elämässä paremmin kuin se, joka on kokenut epäonnistumista.”

Vastuu on yhteisöllä

Niinkin voisi ajatella, että ADHD on voimavara eikä ongelma.

”ADHD-ihmisissä on hienoa se, että heidän katseensa suuntautuu pois tutuilta poluilta. Uteliaisuus ja toisin katsominen ruokkivat luovuutta, jotka synnyttävät innovaatioita”, yrityselämässä toimiva Somerma sanoo.

Yhdestä asiasta Kiia Lehtimäki ja Sampo Somerma ovat yksimielisiä: yhteisöllä on vastuu siitä, miten asiat ovat ja toimivat. Kaikenlaisille ihmisille on oltava tilaa, kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan.

”Tarvitaan yhteispeliä, kohtaamista, mahdollisuutta olla se, mikä on – sillä geenit tai ympäristö eivät yksin selitä sen paremmin ADHD-diagnoosia kuin muutakaan”, Lehtimäki sanoo.

Sivistystä!

• Kasvatustieteistä ammentava Sivistystä! –podcast pureutuu ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Sen tuottaa Aikuiskasvatuksen kilta yhdessä Aikuiskasvatus-tiedelehden ja Kvs-säätiön kanssa. Podcast äänitetään Jakson studiolla. Seuraa somessa: #sivistystäpodcast #puhevalta #arkisivistys #aikuiskasvatus #sivistys #tiede.
• Kuuntele jakso ”Kuka meistä on normaali?” täältä.  Sen toimittaa Minttu Lindholm.

Lisää aiheesta

• Korkeamäki, J. (2021). Oppimisvaikeudet, toimintavalmiudet ja toimijuus elämänkulussa. Tapaustutkimus aikuisten oppimisvaikeuksista. Aikuiskasvatus, 41(1), 6–17. https://doi.org/10.33336/aik.107384

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi