Aika on rahaa ja valtaa. Aika on rajallista ja suhteellista mutta mitattavissa. Haagan puistofilosofiassa haetaan vastauksia ajan perimmäiseen olemukseen.
”Aika on filosofian ikuisuuskysymyksiä, mutta kukin aika tuo siihen oman kulmansa.”
Näin luonnehtii uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Haagan puistofilosofiassa hän keskustelee filosofian yliopistonlehtori Juha Himangan kanssa siitä, mitä aika oikeastaan on ja missä mielessä se on todellista.
Keskusteluun liittyvät filosofian opuksista tutut nimet, kuten Immanuel Kant, joka käsitti ajan inhimillisen aistimellisen intuition puhtaana muotona tai antiikin filosofi Aristoteles, joka hahmotti ajan fysiikan ilmiönä, minkä Martin Heidegger myöhemmin kyseenalaisti.
Hetkeen tarttumisen illuusio
”Aikaa on syytä tarkastella suhteessa olemiseen ylipäänsä, ei vain suhteessa liikkeeseen”, Himanka sanoo.
Totuudenjälkeiseksi kutsuttuna aikana aikaa sopii myös tutkia historiallisten totuuksien näkökulmasta.
”Historiaa vääristellään jatkuvasti esimerkiksi mytologisoidun pseudohistorisoinnin kautta”, Lapin yliopistossa työskentelevä Himanka sanoo.
Aika on ihmisen kokemuksen ja toiminnan ytimessä. Carpe diem, meitä kannustetaan. Elokuu on uuden alkua, ja mitä parhain hetki pohdiskella hetkeen tarttumisen merkitystä.
”Ajattelisin, että tuollainen hetkestä nauttiminen on ihmiselle jonkinlainen illuusio”, Sami Pihlström sanoo.
Puistofilosofit-sarjassa tapaamme Haagan puistofilosofian järjestäjiä, puhujia ja taustavoimia.
Liity keskusteluun!
- Haagan puistofilosofia 13. elokuuta 2022 kello 11-16 Haagan alppiruusupuistossa Helsingissä, tutustu ohjelmaan ja puhujiin.
- Aika-keskustelussa Tori-päälavalla kello 11.15 uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström ja yliopistonlehtori Juha Himanka. Keskustelua vetää toimittaja Jussi Ahlroth Helsingin Sanomista.
Kuvat: Kari Likonen / Suomen Akatemia; Mika Federley