Tutkijan kuuluu osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun – Aikuiskasvatuksen teemanumero valaisee aktivismin ja tutkimuksen suhdetta

”Tutkija-aktivisti tekee sivistymistarpeen näkyväksi. Se on syvintä aktivismia.”

Näin sanoo professori Arto O. Salonen.

Hän on toimittanut tutkijakollegansa Erja Laakkosen kanssa Aikuiskasvatus-tiedelehden teemanumeron aktivismista. Tieteenalansa ainoaa kotimaista vertaisarvioitua julkaisua voi lukea vapaasti verkossa.

Salosen ja Laakkosen mukaan tutkijan kuuluu olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toiminnassa. Yhdessä toisten tutkijoiden ja tutkittavien kanssa haetaan suuntaviittoja kohti parempaa tulevaisuutta.

”Tarvitsemme toimijoita, aikuiskasvatustieteen tekijöitä, jotka uskaltavat astua esiin ja muuttaa maailmaa niin tieteen kuin aktivismin keinoin”, he sanovat.

Poliittinen koneisto on hidas

Aktivismin teema on ajankohtaisempi kuin koskaan. Akuuteissa globaaleissa kysymyksissä, kuten ekokriisissä, ei ole hetkeäkään hukattavaksi, mutta poliittinen koneisto on hidas.

Kansalaisyhteiskunta on poliittisen vaikuttamisen kenttä ja keino, myös tutkijalle.

”Ilmastokriisin aikaikkuna on pieni mutta yhä hiukan auki. On tehtävä nopeasti ja paljon ja valmistauduttava epävarmaan tulevaisuuteen”, Laakkonen sanoo.

Tutkijat muistuttavat arjen poliittisuudesta. Jokainen valinta ja valitsematta jättäminen on teko, yhteisten asioiden hoitamista. Sukupolvien ketju tuo siihen suuren vastuun.

”Ennen meitä eläneet ovat luoneet perustan, jonka varaan hyvinvointimme rakentuu. Omat valintamme vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään”, Salonen sanoo.

Moniäänisesti ja osallistavasti

Aktivistin voi tavata niin kuorosta kuin viljelypalstalta. Kansalaistoiminta on loputtoman rikas tutkimuskohde, aineistojen lähde ja uusien näkökulmien tarjoaja.

Tutkija-aktivistin avainsanoja ovat moniäänisyys ja osallistaminen.

”Tutkija voi avata kanavan erilaisten ihmisten äänille”, Erja Laakkonen huomauttaa.

Se näkyy teemanumeron tiedeartikkeleissa. Esimerkiksi tutkija-taiteilija-aktivisti Raisa Foster tarkastelee tutkimusrunoutta taistelevan vammaistutkimuksen menetelmänä pyrkimyksenään parantaa kehitysvammaisten yhteiskunnallisia oloja. Tutkijat Johanna Kallio ja Jani Pulkki taas kehittelevät elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnoksen kahden teoreetikon, J. A. Hollon ja Martha Nussbaumin, pohjalta.

Aktivismin neljä tukijalkaa

Ekososiaalisen sivistyksen kysymyksiin erikoistuneelle Arto O. Saloselle aktivismi on ​eettistä maailmassa olemisen maksimointia. Tukijaloikseen se tarvitsee tiedettä, taidetta, taloutta ja teknologiaa.

”Sivistyessään ihminen oppii mitä hyvään elämään tarvitaan. Jos tiede selittää ja kertoo, mitä ihmisenä oleminen on, niin taide auttaa kuvittelemaan millainen maailma voisi olla. Talous luo mahdollisuuksia ja teknologiat antavat vauhtia toivottavan tulevaisuuden todeksi tekemiselle”, hän sanoo.

Tutustu teemanumeroon

• Lue teemanumeroa ”Tutkija ja aktivisti?”, Aikuiskasvatus 42(1) tästä.

Aikuiskasvatus

• on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jonka kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura (ATS).
• on uettavissa vapaasti verkossa tuoreeltaan ja koko historialtaan verkossa: https://journal.fi/aikuiskasvatus
• sai Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoilta Vuoden 2019 Aikuiskouluttajan tunnustuksen
• tuottaa yhdessä opiskelijoiden kanssa Sivistystä!-podcastia.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437

Kuvat: Terhi Kouvo, Karoliina Knuuti ja Erja Laakkonen