Skip to Content
Ajankohtaista

Empatia ei tunne lajien välisiä rajoja, sanoo tutkija Mikko Rosenberg

Julkaistu:

Ihmisen vastuuton käytös vaarantaa koko maapallon kyvyn ylläpitää elämää. Kasvattajien ja kasvatustieteen on löydettävä uudenlaista yhteistyötä, tietoisuutta ja tunnetta kaikkien lajien elämän turvaamiseksi maapallolla.

”Ovatko ihmiset unohtaneet olevansa eläimiä muiden eläinten joukossa?” tohtorikoulutettava Mikko Rosenberg kysyy.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimpaan numeroon sisältyvässä artikkelissaan hän tarjoaa vastauksen. Se tiivistyy kolmeen sanaan: kasvatus monilajiseen empatiaan.

”Kestämättömien kulutustottumuksien takia maapallo on muuttumassa yhä vaarallisemmaksi paikaksi elää. Harva suomalainen tiedostaa kulutusratkaisunsa aiheuttavan kestämättömiä seurauksia maapallon elinvoimalle”, Rosenberg toteaa.

Hän tutkii, miksi liharuokaan suhtaudutaan eri tavalla kuin kasvisruokaan, ja minkälainen kasvatustiede voi edistää ekologisesti nykyistä kestävämpää tulevaisuutta. Kysymys palaa yhtä lailla jokapäiväisiin valintatilanteisiin, kuten syönkö lounaaksi naudanlihasta valmistetun pihvin vai kasvishernekeiton, kuin kasvatusfilosofiaan ja yhteiskunnan valtarakenteisiin.

Toisin kuin olemme kenties tottuneet ajattelemaan, ruokahalut ja niiden mukaiset kulutusvalinnat eivät ole makuasia. Ne muovautuvat – usein huomaamattamme –  kasvatuksessa, joka on taloudellisesti, kulttuurisesti ja ideologisesti värittynyttä.

”Suomessa kielteisimmin ekologisesti kestäviin ruokavalioihin suhtautuvat hyvin toimeentulevien miesten ryhmään kuuluvat. Kasviperäisten ruokavalioiden suosio on suurinta alle 30-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden parissa, kun taas pääkaupunkiseudulla asuvat suosivat kasviperäisiä tuotteita enemmän kuin maaseudulla asuvat”, Rosenberg havainnollistaa.

Kasvatus muovaa valintojamme

Erityisluokanopettajana Rosenbergillä on näkökulmaa ruohonjuuritasolle, kouluun. Siellä valetaan kansalaisuuden perustaa, eikä vain opetuksessa vaan koulun arjessa.

”Ovatko esimerkiksi julkisin verovaroin tuotetut koulun lounaspalvelut ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä? Pitäisikö koulussa puhua enemmän ihmisten ja muiden eläinten välisistä suhteista?”

Kasvatuksen ammattilaiset opettajista tutkijoihin ovat Rosenbergin mukaan avainhenkilöitä siirtymässä tuhoisasta, lyhytjänteisestä toiminnasta kestävään elämäntapaan, jolla turvataan elämän edellytykset tuleville sukupolville.

Vertaisarvioitsijoiden työ näkyväksi

Mikko Rosenberg
Tohtorikoulutettava Mikko Rosenberg.

Tulevaisuutta koskevat ratkaisut vaativat ratkaisuja niin kasvattajilta kuin politiikan päättäjiltä, ja ne on syytä perustaa tutkimustietoon. Mikko Rosenberg pitääkin avointa tiedejulkaisemista ensiarvoisena, jotta tieto tavoittaa tutkijayhteisöä laajemman yleisön.

Aikuiskasvatuksen tiedeartikkelit tieteenalan ja tutkimusaiheen asiantuntijoiden arvioimia. Uusimmassa numerossa puheenvuoron käyttävät Mikko Rosenbergin käsikirjoituksen arvioineet tutkijat Touko Vaahtera ja Tuure Tammi. Näin tehdään näkyväksi vertaisarvioitsijoiden työtä ja viedään keskustelua uusiin ulottuvuuksiin.

”Kasvatustieteellinen tutkimus, joka kyseenalaistaa monilajiset hierarkiat ja empatian rajallisuuden, voi kirjoittaa uusiksi kulttuurisia toiveita kehityksestä ja asettaa keskiöön marginalisoituja tunnerakenteita”, Vaahtera kirjoittaa.

Entä miten asettua sellaisen toisen asemaan, joka kokee maailman eri aistein kuin ihminen?

”Ihmisten tavat tietää ja olla maailmassa kattavat vain osan niistä tavoista, joilla maailma tekee itseään havaittavaksi ja ymmärrettäväksi”, Tammi sanoo.

Lisää aiheesta:

Aikuiskasvatus-tiedelehti

Lisätiedot

Kansanvalistusseura sr. (Kvs-säätiö) on sitoutumaton sivistyssäätiö ja arkisivistyksen ajatuspaja.

 

Jaa artikkeli
Back to top