Kansalaisopistojen rooli hyvinvoinnin tekijöinä keskeistä nyt ja tulevaisuudessa

Monimuotoistuvassa yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia osaamisen tunnistamisen muotoja. Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin -hankkeen työryhmä kokoontui maaliskuussa tiedekeskus Soppeen keskustelemaan kansalaisopistojen roolista kestävämmän tulevaisuuden rakentajina.

– Kansalaisopistot ovat isossa roolissa ekososiaalisen sivistyksen ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Ne ovat vaikuttajakeskiössä, kun puhutaan hyvästä elämästä, Nurmijärven opiston rehtori Jenni Karemo tiivistää.

Myös Kalliolan kansalaisopiston koulutussuunnittelijat Minna Lankinen ja Mari Vakkilainen tunnistavat kansalaisopistojen kasvavan merkityksen kestävämmän tulevaisuuden luomisessa:

– Hyvässä tulevaisuudessa ihminen kokee osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Emme ole koko ajan kuluttamassa ja hankkimassa lisää vaan tunnustamme kestävän kulutuksen periaatteet ja ekososiaalinen sivistys on arkipäivää kaikille. Tulevaisuudessa kansalaisopistot tunnetaan peruspalveluiden tuottajana. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset tunnustetaan laajemmin osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kansalaisopistot tunnetaan laaja-alaisesti koulutusvajeiden korjaajana, perustaitojen täydentäjänä sekä sosiaalisen pääoman lähteenä. Ihmiset osallistuvat ahkerasti taiteen ja kädentaitojen kursseille. Ne antavat vastapainoa arkeen, mahdollisuuksia omaan kädenjälkeen. Myös keskustelutaitoja ja ajattelua harjoitetaan kansalaisopistossa.

Kansalaisopistot voivat toimia kestävyysmurroksen roolimalleina tarjoamalla kestävän kehityksen opetussisältöjä kaiken ikäisille.

– Kansalaisopisto tunnetaan tulevaisuudessa kunnan ketteränä ja järkähtämättömänä peruspalveluna. Se on luotettava, laadukas ja haluttu yhteistyökumppani, jonka laaja asiantuntijaverkosto on vertaansa vailla. Kansalaisopisto tuottaa kustannustehokkaasti myös hyvinvointipalvelua kaiken ikäisille kuntalaisille. Ja kantaa vastuuta siitä, että kansalais- ja perustaidot ovat mahdollisuus jokaiselle elinikäisen oppimisen periaatteella. Kansalaisopisto on ikään kuin perusturvaaja, johon luotetaan, Nurmijärven opiston rehtori Jenni Karemo kommentoi.

Kuva: Hankepäivän visioita kansalaisopistojen merkityksestä tulevaisuudessa

Opistojen merkitys yhteiskunnan tukijalkana

– Opistojen työpajassa käyty keskustelu kirkasti opistojen äärimmäisen keskeistä merkitystä ja valtavaa potentiaalia yhteiskunnan tukijalkana osaamisen, hyvinvoinnin ja moninaisuuden tuottajana, elinikäisen oppimisen asiantuntija ja Soppi-kierroksen opas Nina Hjelt kommentoi.

Unescon vuonna 2022 määrittelemä aikuiskasvatuksen toimintakehys korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Elinikäinen oppiminen on avainasemassa pyrittäessä vastaamaan ihmiskunnan kohtaamiin haasteisiin. On luotava oppimisympäristöjä, jotka palvelevat niin yksilön hyvinvointia kuin yhteistä hyvää.

– Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen ajatus on vahvasti voimassa myös tulevaisuudessa. Mikro-opintojen poluttaminen ja hyödyntäminen paranee. Mikro-oppimisen mahdollisuudet muuttavat opiskelua lyhyempikestoiseksi täsmälliseksi kouluttautumiseksi, jossa opiskelu ei edellytä töistä pois jättäytymistä, tuumaavat Minna Lankinen ja Mari Vakkilainen.

– Vapaan sivistystyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Oppimisen tulee olla meidän kaikkien perusoikeus, ja haluamme mahdollistaa oppimisen kaikille ja kaikkialla. Elinikäisen oppimisen edelläkävijyys tulee olemaan punainen lanka. Kansalaisopistojen rooli hyvinvoinnin tekijöinä tulee olemaan keskeistä jo monipuolisen tarjonnan ja matalan kynnyksen palvelun myötä nyt ja tulevaisuudessa, Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori Mia Talikka tiivistää hankepäivässä syntyneitä ajatuksia.

Kansalaisopistojen rooli sivistyksen puolestapuhujina

Tiedekeskus Sopessa katsotaan suomalaisen sivistyksen ja koulutuksen tarinan kautta tulevaisuuteen. Sopen katsaus vapaan sivistystyön historiasta ja tulevaisuudesta viritti hankepäivässä käytyä keskustelua kansalaisopistojen roolista sivistyksen puolestapuhujana. Tulevaisuudessa vastassamme on koko ihmiskuntaa koskettavia haasteita. Miten valmistaudumme tulevaisuuden mukanaan tuomiin muutoksiin?

– Tiedekeskus Soppi johdattaa kävijän pohtimaan huomisen sivistystä sekä omaa rooliaan tulevaisuuden tekemisessä. Minkälaisen maailman haluamme ja mikä meille on tärkeää? On oleellista sanoittaa arvojamme ja ihanteitamme, vain tätä kautta voimme arvioida ja kehittää toimintaamme, kommentoi Nina Hjelt.

– Tiedekeskus Sopen katsaus vapaan sivistystyön historiasta ja tulevaisuudesta viritti hankepäivässä käytyä keskustelua kansalaisopistojen roolista sivistyksen puolestapuhujana. Tulevaisuuden teemoihin keskittyvässä työpajassa syntyi monipuolisesti ajatuksia ja ideoita kansalaisopistojen merkityksellisen roolin vahvistamiseksi, viestintäkoordinaattori Joanna Hamberg kiteyttää.

– Vierailulle Soppeen voi tulla itsenäisesti, minkä lisäksi tarjoamme ryhmille opastuksia ja työpajoja. Työpajat toteutetaan ryhmän toiveiden mukaisesti, kuten tämä opistojen keskustelu. Monet työyhteisöt ovat yhdistäneet Sopen opastuksen osaksi omaa kehittämis- tai strategiapäiväänsä. Voit ottaa suoraan yhteyttä – voimme yhdessä lähteä ideoimaan juuri teidän ryhmällenne teemaltaan sopivaa työpajaa, Nina Hjelt mainitsee.

Teksti ja kuva: Joanna Hamberg

Lisätietoja

Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin, viestintäkoordinaattori Joanna Hamberg, joanna.hamberg@kvs.fi

Tiedekeskus Soppi, Elinikäisen oppimisen asiantuntija Nina Hjelt, nina.hjelt@kvs.fi

Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin -hanke

Lähteet

Unesco 2022. Marrakech Framework for Action. Luettavissa: https://www.uil.unesco.org/en/marrakech-framework-action. Viitattu 28.3.2023.