Skip to Content
Perhe maailmalla

Kouluvalinnan monet merkitykset lapselle ja nuorelle

Julkaistu:

Kansainvälinen liikkuvuus näyttäytyy edelleen kaksisuuntaisena liikkeenä jonnekin ja sieltä takaisin. Yhä useampi muuttaja kuitenkin jää uuteen asuinmaahansa pysyvästi. Jotkut puolestaan muuttavat maasta toiseen muutaman vuoden välein.

Paluusuunnitelmien mahdollinen muuttuminen olisi huomioitava erityisesti mietittäessä kouluvalintoja. Koulun kielestä muodostuu usein myös lapsen loogisen, akateemisen ajattelun kieli. Kouluvalinnan pitäisi mahdollistaa vuosien saatossa koulupolun luonteva jatkumo.

Lapsille ja nuorille perheen kansainvälinen muutto ei aina näyttäydy vapaaehtoisena ja maailmankuvaa avartavana projektina. Muuttoon liittyy paljon epävarmuutta, pelkoja, luopumista ja epämääräisyyttä, erityisesti tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Vanhempien työn tai elämänvalintojen edellyttämästä kansainvälisyydestä muodostuu viitekehys, jonka sisällä lasten ja nuorten arki muokkaantuu. Sitä määrittävät uuden asuinmaan realiteetit (ilmasto, kulttuuri, turvallisuus, normisto jne.), mutta myös suuressa määrin koulu, jonka perhe valitsee.

Koulun rooli lapsen elämässä

Koululla on lasten ja nuorten elämässä keskeinen merkitys: se määrittää päivärytmin ja vuodenkierron lomineen. Koulussa solmitaan ja ylläpidetään valtaosaa vertaissuhteista sekä opitaan asioita ja taitoja, jotka on opetussuunnitelmassa arvioitu keskeisiksi. Tutkimusten mukaan koulukasvatuksella on suuri rooli lasten ja nuorten identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentumisessa (esim. Benjamin 2017; Kuusisto 2011). Kouluvalinta opetussuunnitelmineen kytkeytyy myös nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin, ylioppilastutkinnon myötä erityisesti jatko-opintomahdollisuuksiin.

On tyypillistä, että suomalaiseen lähikouluperiaatteeseen tottuneet perheet ovat ymmällään kouluvalinnan edessä. Asuinpaikasta riippuen erilaisia vaihtoehtoja saattaa olla useita – tai vain yksi. Kouluvalinnan saattaa määrittää myös vanhempien budjetti tai työnantaja. Monessa maassa lasten koulutus on maksullista; joskus jopa opiskelu paikallisessa valtion ylläpitämässä koulussa.

Lasten koululla on koko perheen arjen ja hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys.  Sen vuoksi kouluvalinta kannattaa tehdä huolella.

Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää porukkaan pääseminen on.

Minäkuva uusiksi

Teini-iässä sosiaalisilla suhteilla, ryhmään
kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella on valtavan suuri merkitys
hyvinvoinnille. Ummikkona on myös vaikeampi loistaa kouluaineissa, joissa
aiemmin on ollut hyvä.  Tällä kaikella
saattaa olla vaikutuksia nuoren itsetuntoon. 

Muuton yhteydessä koko minäkuva on luotava uudelleen. Se vaatii sinnikkyyttä, rohkeutta, uteliaisuutta ja nöyryyttä. Omaa paikkaa hakiessaan nuori tarvitsee paljon tukea kotoa ja kärsivällisyyttä huoltajilta.  Oman identiteetin ja erityisyyden arvostaminen on tärkeää kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Nuori saattaa ulossulkemisen pelossa tuntea tarvetta muokata itseään paikallisia normeja ja odotuksia vastaavaksi. Parhaimmassa tapauksessa omasta ”erilaisuudestaan” saa luotua brändin, jolla erottautua muista nuorista positiivisella tavalla.

Kolmannen kulttuurin lapset

Kansainvälisesti kasvavia lapsia kutsutaan usein termillä kolmannen kulttuurin lapset (Third Culture Kids, ”TCKs”). Termiä on kritisoitu kulttuurikeskeisyydestä ja sopimattomuudesta nykypäivään. Kolmannen kulttuurin lapsia määrittää asuminen muualla kuin vanhempiensa kotimaassa sekä ajatus maailmankansalaisuudesta, josta muodostuu monelle kansainvälisesti kasvavalle nuorelle vähitellen tärkeä osa identiteettiä.

Saija Benjamin

Kirjoittaja on koulutukseltaan kasvatustieteiden tohtori, luokanopettaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Hän työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopistolla tutkijatohtorina. Saija Benjamin on erikoistunut identiteetin ja maailmankatsomusten rakentumiseen liittyviin kysymyksiin ja julkaissut ja kouluttanut aiheeseen liittyen laajasti. Väitöskirjassaan hän tutki lapsuudessaan maasta toiseen muuttavien nuorten kokemuksia, sekä kansainvälisiä kouluja nuorten keskeisinä kasvuympäristöinä. Saija Benjamin on asunut viidessä maassa ranskalais-egyptiläisen miehensä ja kolmen lapsensa kanssa, mutta lukeutuu tätä nykyä onnellisiin paluumuuttajiin.    

Lähteet

Benjamin, S. (2017). “People that don’t live what we live, don’t understand” Youths’ experiences of hypermobility. Akateeminen väitöskirja. Turku: Migration Institute of Finland.

Benjamin, S. & Alemanji, A. (2017). “That makes us very unique.” A closer look at the institutional habitus of two international schools in Finland and France. In Itkonen, T. & Dervin, F. (eds.), Silent partners in Multicultural Education. Charlotte: Information Age Publishing. pp. 93–116.

Benjamin, S. & Kuusisto, A. (2016). Kansainvälisyys oletusasetuksena elämässä. Teoksessa Peltola, M. & Kivijärvi, A. (toim.). Lapset ja nuoret muuttoliikkeessä – Nuorten elinolot 2016 vuosikirja. Nuorisotutkimusverkoston julkaisusarja. pp. 79–90.

Hayden, M. & Thompson, J. (2016) (toim.). International Schools. Current Issues and Future Prospects. Oxford Studies in Comparative Education. Southampton: Symposium Books.

Hobson, D. P. & Silova, I. (toim.) (2014). Globalizing minds. Rhetoric and realities in international schools. Charlotte: Information Age Publishing. 

Kuusisto, A. (2011). Growing up in Affiliation with a Religious Community. A Case Study of Seventh-day Adventist Youth in Finland. Munster: Waxmann. 

Meyer, C. (2016). Transgenerational Culture Transfer as Social Constructions in Intergenerational Relationships. Childhood, Youth and Migration, 12, 223–242.

Pollock, D. C. & Van Reken, R. E. (2009). Third Culture Kids: Growing Up Among 

Worlds. Revised Edition. Boston: Nicholas Brealey Publishing.

Poulter, S., Riitaoja, A.-L., & Kuusisto, A. (2015). Thinking multicultural education ‘otherwise’– from a secularist construction towards a plurality of epistemologies and worldviews. Globalisation, Societies and Education. 

Selasi, T. (2014). Our passports don’t define us. Ted talk at TED Global 2014. https://www.ted.com/talks/taiye_selasi_don_t_ask_where_i_m_from_ask_where_i_m_a_local?language=en


Jaa artikkeli
Back to top