– Meidän perhe on vähän sellainen seikkailunhaluinen, myös kotiinpaluu näyttäytyy seikkailuna, sanoo Taija Marjamäki. – Nyt on hyvä aika tulla takaisin kotiin. Olemme kokeneet tarpeeksi Australiaa, on saatu jopa tarpeeksemme varsinkin tietynlaisesta kuumuudesta.
Lähtiessä suunnitellut vuosittaiset pari Suomen-vierailua jäivät toteutumatta pandemian vuoksi.
– Emme missään vaiheessa päässeet moikkaamaan perhettä tai ystäviä, olemme kaivanneet aika paljon kotiin.
Korona ei kuitenkaan estänyt tutustumista uuteen asuinmaahan.
– Olemme päässeet täällä aika hyvin tekemään ja kokemaan kaiken, joka on ollut mahdollista koronan puitteissa. Korona on sitonut meitä todella hyvin täällä arkeen ja elämänrytmiin, löytämään parhaat mahdolliset asiat kaikesta. Olemme saaneet elää tietyllä tavalla herrankukkarossa, koska Queenslandin osavaltio on kärsinyt niin vähän koronasta. Meillä ei ole ollut koko tänä aikana maskit kuin kaksi viikkoa. Vähän aikaa olivat baarit kiinni ja that’s about it. Olemme päässeet tosi vähällä. Jos on joku paikka, missä korona oli helppo kokea, niin se oli meidän asuinpaikka Australiassa. Siitä pitää olla myös tosi kiitollinen.
Australian kesästä Suomen talveen
Paluumuuton osalta aikataulut ja muut käytännön asiat ovat loksahdelleet hyvin paikoilleen.
– Lokakuun lopussa pakkaamme konttiin kaikki kamppeet ja kimppeet. Niiden tulo Suomeen kestää neljä kuukautta. Vuokraisäntä aikoo myydä asunnon, joka on ollut kotimme täällä kaksi vuotta. Joudumme joka tapauksessa muuttamaan vähäksi aikaa johonkin kalustettuun asuntoon vuokralle. Suomen-asuntomme vuokralaisten sopimus on tämän vuoden loppuun. Muutamme ensimmäinen tammikuuta suoraan takaisin Suomen-kotiimme. Meidän ihanat naapurit ja ystävät varustavat tuomalla patjoja ja tyynyjä ja lupasivat television ja sohvan ja muuta, että me pärjäillään siellä. Hotellielämä on niin nähty – haluamme nyt vain tulla kotiin! Vaikka se olisi tyhjä koti, se on silti meille SE koti, minne me halutaan palata.
Keskelle talvea osuva muutto ei hirvitä, päinvastoin: Taija Marjamäki ja hänen perheensä ovat kaivanneet Suomen vuodenaikojen vaihtelua.
– Täällä on pelkästään kuuma tai kuumempi, ja kesäaikaan, joulu-tammikuussa on sen verran tukalan kuumaa, ettei haittaa palata kylmään ilmanalaan. Pienimuotoinen shokki se saattaa kyllä olla kropalle! Mehän olemme tottuneet näihin keleihin useamman vuoden ajan ja palaamme kylmimpään mahdolliseen aikaan Suomeen.
– Vuodenaikoja ylipäätään on ollut tosi kova ikävä ja jopa sitä kylmää ja märkää. Esimerkiksi lapset ovat olleet iloisia, että tullaan takaisin talvella. Heillä on mahdollisuus nähdä taas lunta ja tehdä lumiukkoja ja lumilinnoja ja päästä kokemaan Suomen talvea. Sitä meillä on ollut yllättävän ikävä. Ensimmäinen asia onkin mennä kauppaan ostamaan talvivaatteet ja talvikenkiä lapsille, koska kaikkihan ne ovat jo jääneet pieniksi.
Hyvästijättöjä ja yhteydenpitoa
Lähtöön liittyy usein erilaisia, monentasoisia ja ristiriitaisia tunteita, vaikka paluu olisikin odotettu ja suunniteltu. Taija Marjamäen perheessäkin yhtäältä voidaan kaivata Suomen talvea ja Australian ympärivuotisia varvassandaalikelejä, toisaalta voidaan kammota Suomen räntäsadetta ja Australian tukalaa kuumuutta.
– Meillä varmasti tulee ikävä tiettyjä asioita Australiassa, sitä elämisen helppoutta tietenkin. Voit joka päivä mennä uimaan mereen ja altaaseen tai lähteä varvassandaaleissa ja shortseissa ulos, eikä ikinä tule kylmä. Sellaisia pieniä asioita, joita varmaan jossain vaiheessa rännässä tarpoessa tulee mieleen.
– Lapsilla tulee ehkä ikävä kouluympäristöä. Vanhimmalla lapsella on koulussa esimerkiksi erinomainen musiikkilinja. Hän on ottanut trumpetin täysin haltuun koulun oman musiikkiohjelman puitteissa! Lapsille on myös muodostunut hyviä ystävyyssuhteita, ja he jatkavat varmaan viestittelyä.
Monien ulkosuomalaisten tapaan Taija Marjamäki on huomannut, että aikuisille syvempien ihmissuhteiden luominen paikallisten kanssa voi olla haasteellisempaa.
– Täällä on ollut ihania ihmisiä, ja lämmin vastaanotto meille ulkomaan eläville, mutta Suomessa minulla on syviä ihmissuhteita. Voi keskustella laidasta laitaan asioista.
Taija Marjamäki on kuitenkin saanut paikanpäältä myös hyviä ystäviä – toisista ulkomaalaisista:
– Hauskaa on, että lähimmät ystäväni täällä ovat saksalaissyntyinen ja yhdysvaltalaissyntyinen nainen. Kun saksalaisperhe muuttaa takaisin Saksaan, meillä on mahdollisuus nähdä heitä aika helposti. Yhdysvaltalaisperheen kanssa olemme jo sopineet, että he tulevat Suomeen talvella, jotta pääsevät kokemaan lunta ja pakkasta. Mun tulee ikävä ystäviäni täällä. On ihana ajatus, että tärkeät ihmiset eivät jää taakse.
”Ihana, rikastuttava kokemus”
Elokuussa 2020 Perhe maailmalla -blogissa julkaistussa jutussa Taija Marjamäki totesi:
– Ajattelen jo tässä vaiheessa, että tämä on ihan käsittämätön kokemus. Tulee sellainen olo, että miten olen näin onnekas, että olemme päässeet asumaan tänne.
Taija Marjamäki myös suositti tuolloin lämpimästi elämistä toisessa kulttuurissa ja toisessa maassa, jos sellaiseen hyppyyn tarjoutuisi mahdollisuus.
Entäpä nyt?
– Olemme matkustelleet ja nähneet Australiaa, tutustuneet ihmisiin ja heittäytyneet kokeilemaan uusia asioita. Tavallaan asiat ovat menneet just niin kun olin ajatellutkin niiden menevän. Mietin, olisinko reagoinut toisella tavalla, jos olisin tiennyt, että korona iskee niskaan. Tulin siihen lopputulokseen, että en. Olisin kyllä lähtenyt silti Australiaan. Tämä on ollut todella ihana, rikastuttava kokemus meidän elämässä, ja jää lapsille varmasti aivan erityisenä paikkana heidän sydämiinsä.
Taija Marjamäen mielestä eläminen vähän aikaa toisessa kulttuurissa antaa lapsille maailmankansalaisen kokemusta, itseluottamusta, uusia näkökulmia maailmaan ja uuden kielen taidon. Taija Marjamäki haluaakin kannustaa ulkomaanmuuttoa miettiviä perheitä:
– Menkää, tehkää, kokekaa – se on aina sen arvoista!
Haastattelun litterointi: Milla Holmberg
Teksti: Kristiina Andreasson
Kuva: Taija Marjamäki
Perhe maailmalla -blogi
28.8.2020 ”Kyllä elämä jotenkin kantaa siellä uudessa maassa”