Muutokset liittyvät esimerkiksi roolin muuttumiseen perheessä, olemassa olevien sosiaalisten tukiverkostojen rikkoutumiseen ja arjen velvoitteista selviytymiseen. Usein ekspatriaatin pitkät työpäivät siirtävät vastuun arjen pyörittämisestä kotiin jäävälle puolisolle.
Pahimmillaan haasteet voivat johtaa stressiin ja avioeroon. Kansainvälisen eron on havaittu ikävimmissä tilanteissa johtavan taloudelliseen ahdinkoon, masennukseen, kodittomuuteen, etääntymiseen lapsista tai jopa itsemurhaan.
Lähdön ja paluun haasteet
Haastattelin ekspatriaattipuolisoita käsittelevää tutkimustani varten 30 puolisoa. Osalla parisuhteeseen oli liittynyt vakavia haasteita, jopa avioliiton kriisiytymistä. Kriisiytymisen taustasyitä olivat muun muassa yhteensovittamattomat toiveet uuteen asuinmaahan muutosta (muutto tuli esimerkiksi lähes pelkkänä yksipuoleisena työssäkäyvän puolison ilmoituksena), uuden asuinmaan (usein naisiin kohdistuva) rajoittava kulttuuri, yhteisen ajan vähentyminen, työssäkäyvän puolison lisääntynyt työstressi ja yleinen epävarmuuden tunne tulevaisuudesta.
Omasta urasta luopuminen on eräs vaikeimmista päätöksistä, jonka mukana seuraava puoliso joutuu tekemään. Tilanne sai joskus tekemään rankkojakin ratkaisuja. Toisinaan urastaan luopuneen puolison päätös palata Suomeen työelämään johti avioeroon. Joskus parisuhteen vaikeudet saattoivat alkaa vasta paluun jälkeen. Ulkomailla ollessa parisuhde oli toiminut hyvin, mutta paluu ja ulkomailla työssä olleen puolison sopeutuminen kotimaan elämäntyyliin oli niin vaikeaa, että se johti avioeroon.
Yvonne McNultyn kansainvälistä avioeroa koskeva tutkimus paljasti, että ulkomailla tapahtuvan avioeron taustalla on usein kaksi pääasiallista syytä. Ensimmäinen on ns. ydinsyy, joka on ollut jo ennen muuttoa. Tällaisia saattaa olla mm. alkoholismi, mielenterveyden ongelmat ja perheväkivalta. Toinen syy on expatkulttuuri. Ekspatriaattiyhteisössä syntyvä ryhmäajattelu saa käyttäytymään toisin kuin käyttäytyisi asuessaan kotimaassaan. Tämä tulee esiin esimerkiksi uskottomuutena tai työholismina. Tällainen kulttuuri vaikuttaa puolisoihin negatiivisesti.
Ulkomailla asuminen haastaa parisuhteen. Rohkaisuna on kuitenkin syytä korostaa, että valtaosalle tutkimushaastateltavistani ulkomailla asuminen merkitsi parisuhteen lujittumista, ydinperheen tiivistymistä yksikkönä sekä perheenjäsenten välisten suhteiden lähentymistä. Asioiden syvällinen läpikäynti ja yhteinen keskustelu jo ennen muuttoa auttavat varmasti mahdollisten kriisien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä.
Kaisu Kanstrén
Kirjoittaja on oululainen KM, KTM ja YTM, joka toimii väitöskirjatutkijana Vaasan yliopiston kansainvälisen henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmässä. Tutkimustyön lisäksi hän tarjoaa kansainväliseen työliikkuvuuteen liittyvää konsultointia, valmennusta ja ohjausta.
Kuva: Jackson Simmer/Unsplash
Lähteet
Kanstrén, K. (2019). The career transitions of expatriate partners and the effects of transitions on career identities. The International Journal of Human Resource Management. Advance online publication. doi: 10.1080/09585192.2019.1674356
McNulty, Y. (2015). Till stress do us part: the causes and consequences of expatriate divorce. Journal of Global Mobility, 3(2), 106–136.