Aikuiskasvatus rakentaa monitieteistä näkökulmaa muuttuvaan maailmaan

Mitä annettavaa aikuiskasvatuksella on nykyiseen, lähes päivittäin uusia sävyjä saavaan todellisuuteen?

Teorian ja käytännön vuoropuhelu on aikuiskasvatustieteellisen tutkimuksen keskeinen tavoite.
Vertaisarvioidun Aikuiskasvatus-lehden päätoimittaja Professori Ulpukka Isopahkala-Bouret kuvaa aikuiskasvatustiedettä osuvasti ”tieteidenvälisenä kenttänä ja kohtauspisteenä, jossa lähitieteenalojen lähestymistapojen tuottama tutkimus voi yhdistyä ja kumuloitua omaksi, erityiseksi tiedon kokonaisuudekseen”.

Tällaiselle teorian ja käytännön yhdistämiselle on tarvetta erityisesti nyt, kun kriisi toisensa perään on ravistellut yhteiskuntaamme.

Tutkija vahvistaa yhdenvertaisuutta

Aikuiskasvatustieteilijät eivät ainoastaan tutki vaan myös aktiivisesti herättävät keskustelua, kehittävät suomalaista yhteiskuntaa ja vahvistavat aikuisväestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia, kouluttautua sekä sivistyä. Tutkimuskohteet ovat moninaisia ja usein sellaisia, joihin kohdistuu muutos- ja kehittämispaineita. Samalla ne ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle ja kehittämiselle.

Esimerkiksi ajankohtaiset jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen teemat ovat nousseet vahvoina aikuiskasvatustieteelliseen keskusteluun. Vapaa sivistystyö on olennaista, jotta aikuisten oppiminen ja osallisuus yhteiskuntaan voisivat toteutua entistä paremmin. Aikuiskasvatuksella on merkittävä rooli myös eurooppalaisten perusarvojen, demokratian ja tasa-arvon puolustajana.

Aikuisten oppimisen merkitys korostuu entisestään globaaleissa kriiseissä ja murrosvaiheissa. Esimerkiksi kriittinen medialukutaito, kansalaisaktiivisuus, luovuus, kyky oppia, muuttua ja kehittyä sekä ekososiaalinen sivistys ovat olennaisia haastavissa yhteiskunnallisissa tilanteissa.

Avoin tutkimusjulkaisu osallistaa laajasti

Aikuiskasvatus-tiedelehti on kotimaisen aikuiskasvatustieteellisen keskustelun keskeinen foorumi. Verkossa vapaasti luettava julkaisu avaa kaikille aikuiskasvatuksesta kiinnostuneille tutkittuun tietoon perustuvan näkymän yhteiskuntaan ja sen ajankohtaisiin ilmiöihin.

Aikuiskasvatuksessa kohtaavat kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät, nuoriso- ja työelämätutkijat, politiikan ja käytäntöjen tutkijat sekä eri alojen asiantuntijat ja kehittäjät. Monitieteisenä mediana se laajentaa käsitystämme aikuisten oppimis- ja sivistystarpeista. Aikuiskasvatustieteelliset tutkimukset ja puheenvuorot haastavat totunnaisuuksia ja lisäävät ymmärrystämme yhteiskunnallisista ongelmista ja niiden paikallisista ilmentymistä.

Muutoksissa tiedejulkaisemisen avoimuus on yhä tärkeämpää. Aikuiskasvatus-lehti on avoin koko historialtaan ensimmäisestä viimeisimpään numeroon, ja lehti osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa.

Tutkitun tiedon avoin saatavuus palvelee suomalaista yhteiskuntaa, tiedeyhteisöstä käytäntöön, sidosryhmiin ja koulutuspolitiikan päättäjiin. Koko julkaisuhistorialtaan avoimena tiedejulkaisuna Aikuiskasvatus antaa perspektiiviä siihen, miten ilmiöt ovat kehittyneet vuosikymmenien saatossa – ja mihin suuntaan ne saattavat kulkea tulevaisuudessa.

Kirjoittajista Anu Kajamaa, Päivi Hokka ja Nina Haltia ovat Aikuiskasvatus-lehden toimituskunnan jäseniä. Päivi Siivonen on lehden julkaisijakumppanin Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) esihenkilö.