Lukutaito luo perustan sivistykselle ja vastuulliselle viestinnälle 

Suomi pärjää edelleen hyvin kansainvälisessä lukutaidon vertailussa, mutta kehityksen suunta on huolestuttava. Kriittinen lukutaito on demokratian ja vastuullisen viestinnän perusta. 

Rakastin kirjoja, kun olin lapsi. Luin perheen kirjahyllyn läpi, odotin innolla kirjakerhon kuukauden kirjaa ja ahmin koulun sivukirjastosta lainattuja romaaneja. Iltaisin vanhempani passittivat minut ajoissa nukkumaan, mutta jatkoin lukemista peiton alla, taskulampun valossa.  

Kirjojen kautta kiinnostuin yhteiskunnasta, ja aloin lukea sanomalehtiä. Kotiini tilattiin eri aatesuuntien äänenkannattajia, joten opin, että maailmaa voi katsoa eri suunnista. Medialukutaitoni kehittyi huomaamatta. Lapsuuden kokemukseni olivat taustalla, kun valitsin opiskelualakseni poliittisen historian ja ammatikseni journalismin ja sittemmin viestinnän.  

Erinomaisia vähemmän, heikkoja enemmän

Viime aikoina olemme saaneet huolestuttavia tietoja lukutaidon heikkenemisestä. Lukutaito Suomessa ei ole kriisissä, mutta sen kehityssuunta on väärä. Näin kertovat viime vuonna julkistetut nuorten PISA– ja lasten PIRLS-tutkimuksen tuoreimmat tulokset.  

Niiden mukaan lukutaito on heikentynyt jyrkästi edelliseen tutkimukseen verrattuna, vaikka Suomen sijoitus on edelleen OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla.  

Lukutaito ei ole kriisissä, mutta kehityssuunta on väärä.

PIRLS-tutkimuksessa nelosluokkalaisten keskuudessa heikkojen tai erittäin heikkojen lukijoiden määrä oli kasvanut ja erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt. Puolet lapsista luki koulupäivän ulkopuolella vähemmän kuin puoli tuntia päivässä. 

Aktiivilukijoita nuorissa on yhä vähemmän – etenkin pojissa ja nuorissa miehissä. PISA-tutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta pojista lukee vain, jos on pakko.  

Halu lukea ruokkii sivistystä

Lukutaidon kehittymisen ehtona on lukuhalu. Se rohkaisee lukemaan enemmän, jolloin taidot kasvavat ja kyky lukea vaikeampia tekstejä lisääntyy. Esimerkin voima on tärkeä halun syntymisessä. Lasten lukutaitoa selvittäneessä tutkimuksessa korostetaan ympäristön antamaa mallia. Onko kodissa kirjoja ja vievätkö vanhemmat lapsiaan kirjastoon? Entä vaativatko opettajat oppilaiden lukevan? 

Lukutaito on kaiken sivistyksen perusta – myös ”sydämen sivistyksen”. Lukemalla voi tankata tietoa mutta myös eläytyä erilaisten ihmisten elämään sekä kulttuurien ja aikakausien maailmaan. 

Onko kodissa kirjoja ja vievätkö vanhemmat lapsiaan kirjastoon?

Itse olen viime kuukausina päässyt kirjojen kautta tutustumaan ristiretkien Jerusalemiin, Stellerin merilehmän traagiseen kohtaloon, Teslan, Space X:n ja viestipalvelu X:n omistajan Elon Muskin elämään ja talousvaikuttaja Björn Wahlroosin 1990-luvun bisneksiin. Kirjat eivät vetoa vain järkeen, vaan ne saavat aikaan monenlaisia tunteita: epäuskoa, empatiaa, sääliä ja hämmennystä.  

Vastuullinen viestintä puolustaa sivistystä

Lukutaidon päälle rakentuva medialukutaito ja kriittinen lukutaito ovat demokraattisen yhteiskunnan kansalaistaitoja. Medialukutaitoinen ei automaattisesti usko lukemaansa vaan osaa kysyä lähteiden perään, arvioida lähettäjän motiiveja ja vastaanottamansa tiedon uskottavuutta.

Uusimpana lukutaidon muotona puhutaan ”digitaalisesta informaatiolukutaidosta”, jonka avulla voi tunnistaa, miten meihin yritetään vaikuttaa verkossa, yhä useammin tekoälyn avulla.  

Medialukutaitoinen osaa kysyä lähteiden perään, arvioida lähettäjän motiiveja ja vastaanottamansa tiedon uskottavuutta.

Sivistyksen teemavuoden aikana me viestintäammattilaisten järjestö ProComissa olemme mukana puolustamassa sivistystä tarjoamalla foorumeita arvostavalle dialogille, julkaisemalla tutkimusta tekoälyn vaikutuksista viestintään ja nostamalla viestinnän eettisiä kysymyksiä keskusteluun.  

Viestinnän ammattilaiset ovat myös vastuullisen viestinnän eturintamassa, kun he varmistavat, että heidän edustamiensa organisaatioiden viestintä perustuu faktoihin ja on toisia kunnioittavaa ja kuuntelevaa. Hyvän pohjan vastuulliselle viestintäkulttuurille antavat viestinnän eettiset ohjeet, joiden keskeiset periaatteet kuuluvat mielestäni myös sivistyksen ytimeen. Ne ovat avoimuus, rehellisyys, luotettavuus ja arvostus.  

ProCom kuuluu Kvs-säätiön Sivistyksen teemavuoden -pääyhteistyökumppaneihin. 

Lue lisää

• Lukeva ihminen on aktiivinen toimija maailmassa ja sen tapahtumissa. 11.4.2024. MustReadin ja Kvs-säätiön Sivistyksen teemavuoden -yhteistyöartikkeli.