Sivistys tekoälyn aikakaudella – eettisiä haasteita ja mahdollisuuksia

Tekoäly testaa sivistystämme. Sivistynyt mieli tunnistaa tekoälyn eettiset haasteet, mutta ei ryve varjoissa tai ruoki umpikujaisia uhkakuvia. Sivistynyt uskoo tulevaan ja rakentaa aktiivisesti valoisaa, tekoälyn eettisiin mahdollisuuksiin pohjaavaa tulevaisuutta.

Uudet teknologiat muuttavat aina yhteiskuntaa, kulttuuria ja arvoja. Kuin varkain ne vaikuttavat tapaamme olla ihmisiä – tehdä töitä, viestiä, oppia ja johtaa.

Näin on myös tekoälyn kanssa. Me ihmiset rakennamme ja muokkaamme tekoälyä, ja tekoäly rakentaa ja muokkaa meitä. Samalla se ottaa mittaa sivistyksestämme ja pakottaa meidät pohtimaan, mitä sivistys ylipäänsä tarkoittaa tekoälyn aikakaudella. 

Yhteiselomme tekoälyn kanssa herättää myös eettisiä pohdintoja. Tekoälyä ja sen etiikkaa on tutkittu jo pitkään monilla tieteenaloilla (1). 

Mitä sivistys ylipäänsä tarkoittaa tekoälyn aikakaudella?

Viimeistään generatiivista tekoälyä hyödyntävien sovellusten yleistyttyä tekoälyn eettisistä kysymyksistä on tullut jokapäiväinen keskustelunaiheemme.  Generatiivisella tekoälyllä voimme luoda uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, videoita ja musiikkia. 

Välillä huomiomme kiinnittyy tekoälyn haavoittuvuuksiin, kuten sen opettamisessa tarvittavan datan vinoumiin tai algoritmien läpinäkymättömyyteen, välillä ihmisten haavoittuvuuksiin, kuten valeuutisten tai vihapuheen masinointiin tekoälyn avulla (2). Keskustelulla on eri sävyjä, mutta usein sen värit ovat synkkiä. 

Pidä huivistasi kiinni, Sivistys!

Ei siitä kannata kiistellä. Tekoäly on uhka sivistyksellemme. Tekoäly voi tyhmentää meitä yksilöinä ja yhteisönä: himmentää älykkyyttämme, heikentää kriittistä ajatteluamme, nakertaa luovuuttamme. Jos nojaamme liian helposti tekoälyyn ratkoessamme ongelmia, älymme saattaa laiskistua. Kun valmiiksi generoidut vastaukset ovat napinpainalluksen päässä, omien mielipiteidemme muodostuminen voi rampautua ja sivistyksellinen osaamisemme –  kuten filosofinen pohdinta ja eettinen harkinta – heikentyä.  

Jos nojaamme liian helposti tekoälyyn ratkoessamme ongelmia, älymme saattaa laiskistua. 

Tekoäly saattaa tarjota pinnallista ja virheellistä tietoa, kaventaa monimuotoista ajatteluamme ja vahvistaa stereotypioita. Näin se uhkaa latistaa sivistyksellistä keskustelukulttuuriamme: kenen tahansa on mahdollista masinoida väärää tietoa helposti, nopeasti ja halvalla ja nakertaa sivistyksemme peruspilareita. Tekoälyn vahvistuva asema kulttuuristen ja sivistyksellisten tuotosten, kuten taiteen, kirjallisuuden ja musiikin, luojana voi johtaa inhimillisen merkityksen katoamiseen. 

Suurin uhka on kuitenkin, jos tekoäly sammuttaa sivistyneen mielemme valon. 

Tekoälyn eettisistä haasteista mahdollisuuksiin

Sivistykseen kuuluu aina toivo ja valo. Sivistynyt tuntee tekoälyn eettiset uhat, osaa arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa, on kriittinen ja valpas, mutta ei ryve varjoissa vaan rakentaa valoisaa tulevaisuutta. 

Sivistyksessä ei ole kyse vain siitä, miten käytämme tekoälyä. Kyse on myös siitä, miten tekoälystä puhumme. Tekoälyn eettiset uhkakuvat on syytä ottaa vakavissaan, mutta kielellä ja puhetavoillamme on myös valta muuttaa maailmaa. Tekoälyn eettisten ongelmien sijaan voisimmekin useammin puhua tekoälyn eettisistä mahdollisuuksista (3). 

Sivistynyt tuntee tekoälyn eettiset uhat, osaa arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa. 

Tekoäly voi varoittaa meitä loukkaavista sana- ja kuvavalinnoista sekä muotoilla uudelleen viestejämme. Se voi lisätä keskinäistä ymmärrystämme, taltuttaa tunnemyrskyjä ja edistää rauhanomaista yhteiseloamme.  

Tekoälyn avulla voimme ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia, luoda innovaatioita, parantaa työn tuottavuutta ja viestinnän laatua sekä sujuvoittaa vuorovaikutustamme. Tekoäly auttaa meitä sivistämään itseämme tarjoamalla laajan pääsyn tietoon. Se voi tukea meitä luovassa ajattelussa ja innoittaa uusien ideoiden äärelle. (4).

Vaatii sivistystä, että tietää, taitaa ja tahtoo käyttää sekä kehittää tekoälyä eettisesti. Ennen kaikkea sivistystä osoittaa usko siihen, että tulevaisuutemme tekoälyn kanssa on eettisiä mahdollisuuksia täynnä. 

Viitteet

• (1) Ks. koonteja tutkimuksista esim. Bakiner 2023; Huang ym. 2023; Prem 2023; Siau & Wang 2020.
• (2) Liao 2020.
• (3) Laajalahti & Koponen 2024.
• (4) Tekoälyn mahdollisuuksista ks. lisäksi esim. Honkela 2017.

Lähteet

• Bakiner, O. (2023). What do academics say about artificial intelligence ethics? An overview of the scholarship. AI Ethics, 3, 513–525.
• Honkela, T. (2017). Rauhankone: Tekoälytutkijan testamentti. Helsinki: Gaudeamus.
• Huang, C., Zhang, Z., Mao, B. & Yao, X. (2023). An overview of artificial intelligence ethics. IEEE Transactions on Artificial Intelligence, 4(4), 799–819.
• Laajalahti, A. & Koponen, J. (2024). Tekoäly ja etiikka viestintäjohtajan työssä. Teoksessa J. Niittymaa & V. Luoma-aho (toim.) Tekoälykäs viestintä. ProCom ry, 39–58.
• Liao, S. M. (2020). A short introduction to the ethics of artificial intelligence. Teoksessa S. M. Liao (toim.) Ethics of Artificial Intelligence. Oxford University Press, 1–42.
• Prem, E. (2023). From ethical AI frameworks to tools: A review of approaches. AI and Ethics, 3, 699–716.
• Siau, K. & Wang, W. (2020). Artificial intelligence (AI) ethics: Ethics of AI and ethical AI. Journal of Database Management, 31(2), 74–87.

Lisää aiheesta

• Lukeva ihminen on aktiivinen toimija maailmassa ja sen tapahtumissa
• Eettiset periaatteet, nuo arkisivistyksen dynamot!