Aikuiskoulutuksessa kohti kestävää elämäntapaa – käytännönläheisesti

Miten aikuiskoulutus voi osaltaan edistää vihreää siirtymää ja kestävää tulevaisuutta? Millaista hyötyä syntyy ruohonjuuritason toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyössä?

Näihin kysymyksiin etsitään – ja toivottavasti löydetään! – vastauksia kansainvälisessä Erasmus+ -hankkeessa; viralliselta nimeltään Transformative Adult Learning for Green Transition – Tale (Vihreän siirtymän tukeminen aikuiskoulutuksessa). Tale on laaja yhteistyöhanke: Kvs-säätiön lisäksi mukana on yhdeksän muuta eurooppalaista organisaatiota.

– Hankkeessa haluamme ottaa oppia aktiivisilta kansalaisilta ja ruohonjuuritason liikkeiltä tai organisaatioilta, joilla on monesti innovatiivista toimintaa liittyen kiertotalouteen tai kestävämpään elämäntapaan, sanoo hanketta Kvs:ssa koordinoiva Sari Pohjola.

Tale-hankkeessa suunnitellaan kuudessa eri maassa yhteistyössä paikallisten ruohonjuuritason liikkeiden kanssa pilotteja. Pilotti voi olla tapahtuma, työpaja tai jokin muu aikuisoppijoille suunnattu aktiviteetti. Kvs:n piloteissa yhteistyökumppaneiksi valittiin Itä-Helsingissä toimiva Kivikon metsän puolesta -verkosto sekä Dodo ry.

– Hanke antaa mahdollisuuden tavoittaa uusia kohderyhmiä ja peilata toimintaamme [ruohonjuuritason toimijoiden] kautta, sanoo Sari Pohjola.

Ruohonjuuritason vihreät liikkeet ovat Sari Pohjolan mukaan innostuneet Tale-hankkeessa yhteistyöstä aikuiskoulutusorganisaatioiden kanssa. Innostuksen taustalla voivat olla uudentyyppisen yhteistyötahon yhteydenotto, kiinnostus liikkeiden toimintaa kohtaan sekä mahdollisuus tarkastella omaa toimintaansa ulkopuolisten silmin. Yhteistyö voi puolestaan antaa perinteisille aikuiskoulutuksen toimijoille tietoja ja kokemuksia epävirallista oppimista tukevan toiminnan järjestämisestä. Kokemuksista voi olla hyötyä, kun pohditaan vaikkapa oppijoiden edustajien parempaa osallistamista toiminnan suunnitteluun perinteisissä aikuiskoulutusopinnoissa, kuten kansalaisopistoissa.

– Vihreä siirtymä ja kestävä elämäntapa vaativat asenteiden ja toimintatapojen muuttumista; siihen tarvitaan transformatiivista oppimista. Tällaista oppimista tapahtuu parhaiten, kun ihmiset toimivat tärkeäksi kokemansa asian puolesta.

Transformatiivisesta oppimisesta voidaan käyttää myös termiä uudistava oppiminen.

Luontosuhteen vahvistamista: Hyvinvointia metsästä

Tale-hanke järjesti Kivikon metsän puolesta -verkoston kanssa 28.10.2023 Hyvinvointia metsästä -tapahtuman.
– Hyvinvointia metsästä -tapahtuma oli samantyyppinen kuin verkoston aikaisemmin järjestämät. Toimme siihen myös uusia elementtejä, kuten Asahi-terveysliikuntaa, kertoo Sari Pohjola.

Hyvinvointia metsästä -tapahtumaan kuuluneessa metsäkävelyssä oli Kivikon metsän puolesta -verkoston vapaaehtoisten suunnittelemia erilaisia rasteja. Rastit perustuivat heidän omiin tietoihinsa metsästä ja sen eliöistä. Sari Pohjolan mukaan metsäkävely oli hyvä esimerkki siitä, että aikuiskasvatuksessakin voitaisiin paremmin hyödyntää vertaistietoa ja aikuisoppijoiden omaa asiantuntemusta.

– Oli tosi kiva nähdä, miten kiinnostuneita ja innostuneita osallistujat olivat retken teemoista. Ilma oli aika viileä, mutta osallistujat jaksoivat aina vaan poiketa uusille poluille ja katsella kaikkia kääpiä ja eliöitä mitä siellä oli. Pari tuntia tarvoimme syksyisessä metsässä, sanoo Sari Pohjola.

Järjestäjien toiveena on, että osallistujat olisivat jatkossa kiinnostuneita suojelemaan lähialueensa metsää ja vaikuttamaan tarvittaessa kaupunkiin sen suojelemiseksi. Tapahtuman tavoitteina olikin herättää osallistujien kiinnostusta omaan lähiluontoonsa ja vahvistaa heidän luontosuhdettaan. Osallistujat olivat enimmäkseen paikallisia asukkaita.

– Kontula-Kivikko alue on hyvin monikulttuurista ja toivomme, että myös äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat lähtisivät mukaan metsätapahtumiin, kertoo Mira Grönroos Kivikon metsän puolesta -verkostosta.

Jos tavoitteena on saada mukaan vaikkapa maahanmuuttajataustaisia tai ikääntyneitä, heidät tulee osallistaa suunnitteluun alusta alkaen esimerkiksi jonkun yhdistyksen kautta. Tähän pyrittiin myös lokakuun tapahtumassa, mutta aikaa oli lopulta liian vähän.

– Erityisesti näitä ajatuksia tulemme toivottavasti toteuttamaan tulevaisuudessa. Meillä on suunnitelmissa esimerkiksi esteetön metsäretki ja sen suunnittelussa tällainen lähestymistapa tulee varmasti tarpeen, kertoo Grönroos.

Tarvetta metsäretki-tyyppisille tapahtumille olisi päätellen Sari Pohjolan kuulemasta kommentista:

– Eräs senioriosallistuja kertoi, ettei ole aikaisemmin juuri koskaan poistunut metsää halkovilta hiekkateiltä, koska ei uskalla lähteä yksin metsäpoluille. Porukan mukana hän uskalsi lähteä.

Osallistujien kiinnostus voisi myös suuntautua uusien tapahtumien suunnitteluun:

– Kävelyllä tuli ajatuksia ja toiveita uusista metsäretken teemoista. Osallistujat haluaisivat esimerkiksi tutustua alueen geologiaan ja historiaan, sanoo Sari Pohjola.

Yhteistyö Kvs:n ja Tale-hankkeen kanssa tuntui onnistuneelta myös Kivikon metsän puolesta -verkoston näkökulmasta:

– Tale-yhteistyön myötä saatiin aiemmasta poikkeavaa näkyvyyttä ja Kvs-säätiön somen kautta tavoitettiin uusia ihmisiä. Hankkeen kautta saimme myös Asahi-ohjaajan vetämään liikuntatuokion, joka houkutteli kivasti ihmisiä paikalle. Asahi oli meille järjestäjille tuntematon liikuntamuoto. Se voisi toimia mainiosti myös kalliolla keskellä metsää pidettäväksi, sanoo Mira Grönroos.

Niko Lindgren oli eräs ohjaajista Dodo ry:n ja Tale-hankkeen korjauspajassa. Kuva: Sari Pohjola,

Korjaaminen ostamisen vaihtoehtona: Korjauspaja

Tale-hanke ja Dodo ry järjestivät 25.11.2023 korjauspajan. Dodon tiloissa järjestetyssä pajassa oli pisteitä, joissa sai kokeilla esimerkiksi parsimistekniikoita tai pyörän sisäkumin uudelleenhyödyntämistä.

Korjauspajan ohjaajat kertoivat paneelikeskustelussa omasta elämänfilosofiastaan käsityöaktivisteina ja korjaajina. Käsityöaktivistit esimerkiksi haluavat edistää vaatteiden korjaamista ostamisen vaihtoehtona. He pyrkivät esiintymään näkyvästi paikatuissa vaatteissa herättääkseen keskustelua aiheesta:

– Korjaaminen on yksilöllinen voimaannuttava teko nousta järjetöntä järjestelmää vastaan. Se on tietoinen roolin otto, että on muita vaihtoehtoja kulutukselle, kuvaa Dodon Jonne Nurmela.

Käsityöaktivistien mielestä tarvittaisiin lisää korjauspalveluita, ja korkeampi vero pikamuodille.

– Mitä enemmän korjaa, sitä enemmän oivaltaa, että muitakin asioita voisi korjata, sanoo käsityöaktivisti Niko Lindgren.

– Myös vaatesuunnittelussa pitäisi huomioida, että vaate pitää pystyä korjaamaan, huomauttaa Käsityökekkerit-sivuston ylläpitäjä Veera Jussila.

– Samoin kuin Kivikon metsäretkellä, myös Korjauspajassa korostui vertaisoppimisen merkitys. Varsinaisia opettajia ei aina tarvita, vaan jokainen tuo toimintaan oman asiantuntemuksensa ja oppii samalla muilta. Tästä on esimerkki myös aktiivisten kansalaisten perustama Korjauskaupunki, joka kokoontuu Kalasataman Redissä kerran kuussa. Pidän tällaiseen toimintaan osallistumista transformatiivisena, eli se voi vaikuttaa asenteisiin ja elämäntapaan laajemminkin, pohtii Sari Pohjola.

Lisätietoja

Lue lisää aiheesta Tale-hankkeen verkkosivulta