Ajankohtaista
Digitaidot ovat laaja aihepiiri, johon luettavat asiat ja osaamisvaateet pysyvät liikkeessä. Digitaitojen merkitys korostuu entisestään yhä useampien toimintojen siirtyessä verkkoon. Nykyisessä informaation paljoudessa myös digitaalinen informaatiolukutaito on keskeinen aikamme kansalaistaito.
Digiperustaitojen kouluttaminen eri kohderyhmien pysymiseksi mukana kehityksessä on iso tehtävä. Onneksi on saatavilla hyväksi havaittuja malleja, materiaalia ja tukea. Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa on rakennettu helposti käyttöönotettava, oppijalähtöinen digiperustaitojen koulutusmalli. Malli ja siihen liittyvä materiaali ovat verkossa Kaikkien-malli -sivustolla.
Koulutusmallin rakentamisen lisäksi Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa (2021–2023) on edistetty antaumuksella eri kohderyhmien digitaitoja. Etelä-Helsingin kansalaisopisto, Opintokeskus Sivis sekä kolme Marttapiiriä ovat kouluttaneet kaikkiaan 240 oppijalle digiperustaitoja arjen sujuvoittamiseksi.
Kokemus eri kohderyhmien parissa on osoittanut, että tarve koulutuksille on suuri.
Ketään ei jätetä jälkeen – digitaidot kuuluvat kaikille
Tarve digitaitojen oppimiselle on tunnistettu myös Euroopan unionin (EU) tasolla. Vuosi 2023 on EU:n osaamisen teemavuosi, jonka yhtenä painotuksena on digitaalinen siirtymä. Lähtökohtana on riittävien digitaalisten perustaitojen välttämättömyys työelämässä, opinnoissa ja arjessa. Periaatteena on, että ketään ei jätetä jälkeen. Tämä tarkoittaa valtavaa tarvetta digitaitojen kouluttamiseen: EU:n selvityksen mukaan jopa 40 prosentilla aikuisista ei ole tarvittavia digitaalisia perustaitoja. Tästä on matkaa Euroopan komission digitaalikompassin tavoitteeseen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 80 prosentilla aikuisista on digitaaliset perustaidot.
Euroopan komission digitaalikompassissa listataan digitaalisia oikeuksia ja periaatteita:
1. Ihmiset ja heidän oikeutensa ovat digitalisaation keskiössä.
2. Tuetaan yhteisvastuuta ja osallisuutta.
3. Varmistetaan valinnanvapaus verkossa.
4. Edistetään osallistumista digitaaliseen julkiseen tilaan.
5. Lisätään ihmisten turvallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.
6. Edistetään digitaalisen tulevaisuuden kestävyyttä.
Suomen digitaalisessa kompassissa (Valtioneuvosto, 2022) esitetään puolestaan Suomen digitaalinen visio 2030: Suomi on digitaalisesti sivistynyt yhteiskunta ja tuemme osallisuutta pitäen kaikki mukana digitaalisessa yhteiskunnassa.
Periaatteista käytäntöön
Edellä kuvattuja periaatteita ja linjauksia edistetään myös Työelämän digitaidot -koulutuksissa sekä digikoulutusmateriaalin avulla. Koulutuksissa yhdistetään oppijalähtöinen Kaikkien-malli TIEKEn (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) digiperustaitomerkistön ohjaamiseen. Koulutuksissa käytössämme on ollut valmis sisältörunko (digiperusosaaja). Keskeistä koulutussisältöä ovat olleet erilaisten digitaalisten laitteiden ja ohjelmien käyttö. Näiden taitojen hallitseminen on keskeinen edellytys omien asioiden hoitamiseen verkossa.
Koulutuksissa on lähdetty liikkeelle vahvasti Kaikkien-mallin mukaisesti: oppijoiden omien kiinnostusten, tarpeiden ja lähtötason selvittämisen kautta. Tämä lähtökohta on tukenut jokaisen osallisuutta ja oikeuksien toteutumista. Koulutus on ollut vaikuttavaa. Oppijapalautteen mukaan varmuus omien digitaitojen käyttämiseen ja riittävyyteen parani noin kolmanneksella lähtötilanteeseen verrattuna.
”En ollut aikaisemmin edes avannut tietokonetta, nyt osasin tehdä esityksen kalastusharrastuksestani” kertoi eräs osallistujista. Toinen kertoi nyt uskaltavansa mennä käyttämään kirjaston koneita, kun osaa toimia aiempaa turvallisemmin.
Useat osallistujat kysyivät myös, missä voisi jatkaa digitaitojen opiskelua. Tämäntyyppisten koulutusten tarpeen on nostanut esiin aiemmin haastattelussa myös hankekoordinaattori Seija Purhonen (Työelämän digitaidot kuntoon: ”Tämä hanke tulee todella tarpeeseen”)
Digiperustaitoihin lukeutuu monia asioita – jatkossa vielä enemmän
Digitaitomerkkien suorittaminen on ollut Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen järjestämisessä koulutuksissa täysin vapaaehtoista osallistujille. TIEKEn huolella laadittu digitaitomerkistön sisältö antaa kuitenkin hyvän rungon koulutuksille, vaikka oppijat eivät päätyisi suorittamaan digitaitomerkkejä.
Perusosaaja-merkistön sisällöissä korostuvat turvalliseen ja vastuulliseen käyttöön liittyvistä edellytyksistä huolehtiminen – laitteiden valinnasta sekä keskeisten ohjelmien ja sovellusten käytöstä aina tiedon luotettavuuden arviointiin, tietoturva- ja tekijänoikeuskysymyksiin sekä digitaaliseen hyvinvointiin asti.
Digikouluttajalta ei edellytetä IT-alan tutkintoa, kiinnostus ja valmius oppia yhdessä vievät pitkälle. Vapaa sivistystyö ja järjestötoimijat tavoittavat vuosittain yli miljoona ihmistä ja monenlaisia kohderyhmiä. Ne voivatkin olla keskeinen digikoulutusten tarjoaja ja huolehtia osaltaan siitä, että kaikki pysyvät mukana.
Teksti: Nina Hjelt
Kirjoittaja on Kvs-säätiön elinikäisen oppimisen asiantuntija
Onnistu digikouluttajana -webinaarit
Webinaareissa tutustutaan Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen koulutusmalliin ja materiaaleihin.
7.6.2023, ilmoittautuminen ja lisätiedot Opintokeskus Siviksen sivuilla. Lue lisää tästä linkistä
17.8.2023, ilmoittautuminen ja lisätiedot Opintokeskus Siviksen sivuilla. Lue lisää tästä linkistä
29.8.2023, ilmoittautuminen ja lisätiedot Opintokeskus Siviksen sivuilla. Lue lisää tästä linkistä
Lisätietoja
Lue lisää Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeesta esittelysivulta
Digiperustaitojen koulutusmalli
• Hankkeessa laadittu materiaali digikouluttajalle Kaikkien-malli -sivustolla
• Koulutusmateriaali on vapaasti käyttöön otettavissa.
