EU laittaa digijäteille kampoihin – onnistuneita esimerkkejä on jo

Algoritmit, disinformaatio, jokaista klikkaustamme valvovat yritykset… Internet ja kehittyvä tekoäly luovat yhä suurempia riskejä paitsi yksilöille myös Euroopan horjuvalle rauhalle. Tietosuoja-asiantuntija Harto Pönkä kertoo, miten Euroopan unioni (EU) voi sääntelyllä tuoda toivoa uhkakuvien keskelle.

– GDPR on huikea eurooppalainen menestystarina, aloittaa tietosuojan asiantuntija Harto Pönkä luennon.

Eli siis hetkinen, mitä? Muistaako kukaan edes moista? Tuo vaivalloiselta tuntunut uudistus kuuden vuoden takaa säätelee henkilötietojen käsittelyä, kuten esimerkiksi tapaa, jolla eri tahojen täytyy kertoa meistä keräämästään tiedosta internetissä. GPDR myös määrää sen, että voimme kieltäytyä seurannasta, ainakin jossain määrin.

Käytännössä GDPR (General Data Protection Regulation) näkyy ”Hyväksy evästeet” -ponnahdusikkunoina, jotka hyppivät ruudulle aina, kun avaamme uuden nettisivuston.

Kuulostaa puisevalta, mutta menestystarina se on. Näin Pönkä vakuuttaa.

– EU on antanut GDPR:n vuoksi satojen miljoonien eurojen sakkoja, muun muassa Amazonille, Metalle, Googlelle, eli isoimmille nettijäteille, hän kertoo Pekurin kirjastossa Oulussa.

Käynnissä on Eurooppatiedotuksen rahoittama ja Kvs-säätiön järjestämä luento aiheesta Tietosuoja ja turvallisuus Euroopassa. Pönkä kertoo, kuinka EU:n jakamien sakkojen summat ovat kasvaneet: vuosi sitten Facebook sai 1,2 miljardin euron sakot henkilötietojen siirrosta.

– Eli pieni EU on pystynyt laittamaan kampoihin sille, miten meidän tietoja siirretään Yhdysvaltoihin, Pönkä sanoo.

Seuraamisen monet keinot

Tiukempaa sääntelyä yritetään usein jarruttaa sanomalla, että se vähentää investointeja EU-maissa ja saattaa jopa ajaa suuret teknologiayritykset kokonaan pois markkinoiltamme. Pönkä ei pidä tätä huolta todennäköisenä.

– Ei tarvitse kuin katsoa, mikä osa vaikkapa Metan bisneksistä tulee Euroopan unionin alueelta. Siinä on vastaus. Eivät ne täältä tule lähtemään, hän sanoo.

Teknologiajätit toivovat, että juuri me jatkamme niiden palveluiden käyttämistä. Eurooppalaiset ovat maailmanlaajuisesti katsottuna kovia ostamaan ja käyttämään rahaa. Teknologiayritysten päätuote on data, jota ne surffailustamme myyvät asiakkailleen.

Sillä internetissä meitä toden totta seurataan. Suurilla teknologiayrityksillä, kuten Googlella ja Metalla on meistä valtavat tietovarannot. Moni asia, jota vielä kymmenen vuotta sitten pidettiin huolestuttavana, on nyt arkipäivää, Pönkä kertoo.

Evästeet ovat yksi seurantakeino, mutta toinen, vielä tehokkaampi on niin sanottu selainsormenjälki. Se sisältää suuren määrän pieniä tiedonjyväsiä, joita internet-selain paljastaa meistä sivustoille, joilla vierailemme. Sivustot ja mainostajat vaihtavat tietoja ja täydentävät niitä. Lopulta kokonaiskuva on jopa karmaisevan kattava.

GDPR:n ansiosta evästeistä ja seurannasta pitää voida kieltäytyä ilman, että se vaikuttaa sivuston tai palvelun käyttöön. Jos tällaiseen käytäntöön törmää, kannattaa Pönkän mukaan antaa palautetta sivuston ylläpitäjälle. Kuva: Mari Uusivirta

Evästeiden ja selainsormenjäljen lisäksi ovat sovellukset, joissa jokaista liikettämme voidaan seurata vieläkin suuremmalla tarkkuudella. Somepalvelut, esimerkiksi Instagram ja Tiktok, ovat tunnettuja esimerkkejä näistä.

Linkit esimerkiksi uutisiin saattavat sisältää nykyään seurantatunnisteen. Kun kaverin jakaman linkin avaa omalla laitteella, selainsormenjälki kertoo palvelulle, kuka avaaja on. Näin saadaan selville ihmisten sosiaalisia verkostoja, ja esimerkiksi Tiktok seuraa myös sitä, kuinka hyvin kenenkin jakamat linkit leviävät.

– Jokainen klikkaus ja kommentti sosiaalisen median uutisvirrassa on kuin vastaus psykologisessa testissä, osa profilointia, Pönkä sanoo.

Hän on kouluttanut sosiaalisesta mediasta jo parin vuosikymmenen ajan ja seurannut alan muutosta tarkasti. 2000-luvun alkuvuosina somesta odotettiin demokratian airutta ja yhteisöllisyyden luojaa, nyt on toisin.

– Minäkin aluksi puhuin somen hyvistä puolista ja mahdollisuuksista. Nyt puhun lähinnä ongelmista.

Pönkän yleisöluennosta kertovan artikkelin toinen osa on luettavissa täällä: EU lisää digiturvaa – mitä yksilö voi tehdä tietoturvansa eteen?.  Artikkeli on tehty osana Tulevaisuus ja toivo – EU Euroopan rakentajana -hanketta (2024). Hanke on rahoitettu valtioneuvoston kanslian myöntämistä valtionavuista kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. 

Harto Pönkä

• Tietoturvan ja sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja.
• Päivätyönään ohjelmistoyrittäjä Innowise Oy:ssa.
• Koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, luokanopettaja.
• Tietokirjailija ja osallistunut Faktabaarin Digitaalisen informaatiolukutaito-oppaan ja Tekoälyoppaan tekemiseen.
• Lempisome on Twitter, nykyinen X, kaikesta huolimatta, vaikka alustaa on viime vuosina kritisoitu mm. vihapuheen sallimisesta. ”Siellä voi vielä toisinaan toteutua yhteiskunnallisen keskustelun ideaali, jossa kuka tahansa voi keskustella kenen tahansa kanssa.”

Artikkelin kirjoittajasta

Mari Uusivirta on freelancer-toimittaja, joka asuu Oulussa. Hän kirjoittaa erityisesti yhdenvertaisuuteen liittyvistä aiheista.