Ideaalikansalainen on tutkijoiden mukaan kilpailukykyinen, ja se ruokkii työuupumusta

Elinikäisen oppimisen politiikalla rakennetaan kykypääomakonetta. Ideaalikansalaisen olemus tiivistyy kilpailukykyisyyteen työmarkkinoilla. Näin väittää tutkijatohtori Heikki Kinnari Turun yliopistosta.

Väite perustuu tutkimukseen, jossa Kinnari perehtyi kolmen ylikansallisen organisaation elinikäisen oppimisen politiikkaan. Hän selvitti, miten Unesco, Euroopan unioni ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ovat viime vuosina tavoitelleet elinikäisen oppijan ideaalia.

Tulokset on julkaistu tiedeartikkelina Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. Sen teemana on aikuiskoulutuspolitiikka. Julkaisu on vapaasti luettavissa verkossa.

Teemanumeron ajankohtaisuutta lisää se, että elinikäinen oppiminen on yhteiskuntapolitiikan ytimessä. Torstaina 17. joulukuuta parlamentaarinen työryhmä hyväksyi jatkuvan oppimisen linjaukset. Niillä edistetään työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus.

Kinnarin mukaan ylikansalliset organisaatiot tavoittelevat elinikäisen oppimisen politiikallaan tietotyöläisen ideaalia, joka sulkee ulkopuolelleen enemmän ihmisiä kuin se ottaa osakseen.

”Elinikäisen oppimisen politiikassa luodun työllistettävän tietotyöläisen malli saattaa olla yksi osatekijä työuupumuksen moniselitteisessä diskurssissa”, hän arvioi.

”Kenen tarpeita opiskelu palvelee?”

”On tärkeää, että olemme valppaina sille, mitä nyt tapahtuu. On myös tärkeää tiedostaa, miten poliittiset uudistukset vaikuttavat eri tasoilla ja eri toimijoiden näkökulmista”, sanoo teemanumeron vieraileva päätoimittaja Nina Haltia Turun yliopistosta.

Tutkijan tehtävä on tehdä näkyväksi politiikan taustalla olevia intressejä, toimijoita ja vaikutuksia, jotta voidaan kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä ja huomata ilmiöiden monitahoisuus. Tutkimuksella voidaan vaikuttaa siihen, että koulutuksen kehittämisessä pidetään mukana oikeudenmukaisuuden tavoite.

Paine läpi elämän jatkuvaan oppimiseen tulee pitkälti työelämästä: työkykyisyys ja tehokkuus edellyttävät osaamisen päivittämistä läpi työuran. Siihen jatkuvan oppimisen linjauksillakin tähdätään.

Heikki Kinnari kuitenkin kannustaa jokaista pohtimaan, ketä varten ja miksi opiskelee – ja kenen tarpeita opiskelu palvelee.

”Elinikäinen oppiminen on lopulta yksilöllinen ja eksistentiaalinen prosessi elämän tarkoituksesta. Omat toiveet, halut ja tavoitteet ovat hallinnan kohteita ja kulttuuristen mallien mahdollistamia. Kun tämän ymmärtää, voi laventaa vapautensa rajoja”, aiemmin kuluvana vuonna samasta aihepiiristä väitellyt Kinnari perustelee.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa osoitteessa https://journal.fi/aikuiskasvatus
• on Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437