Aikuiskasvatus: Digitaalinen kirjoittaminen on valtavirtaa, mutta käsin kirjoittaminen syventää oppimista

Koulutuksen digiloikka on muuttanut tapaamme tuottaa tekstejä. Opiskelijan kynä vaihtuu yhä useammin läppärin näppäimistöön, mutta käsin kirjoittamisella on paikkansa oppimisessa, osoittavat asiaa tutkineet Mari Honko ja Sari Sulkunen.

”Opettajat haluaisivat yhtäältä tukea käsin kirjoittamista, toisaalta digitaalisuuden kaikkiallisuus ja digitaalisen tekstin muokkaamisen tehokkuus hallitsevat”, kielentutkijat Mari Honko ja Sari Sulkunen kuvaavat tutkimuksestaan nousevaa ristiriitaa.

Mari Honko / Ruben Honko

He selvittivät opettajien näkemyksiä kirjoittamisesta ja digitaalisten sekä analogisten välineiden roolista opetuksessa. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa vertaisarvioidussa tiedeartikkelissa.

Aineistonsa Honko ja Sulkunen keräsivät nuorten ja aikuisten opettajille suunnatulla verkkokyselyllä. Heitä kiinnostivat etenkin kirjoittamisen eri muotojen tarjoamat mahdollisuudet eli tarjoumat (affordance) opetuksessa. Hyödyt riippuvat opetustilanteesta, tavoitteesta ja oppijoiden tarpeista.

”Luonteva ja oppimista parhaiten tukeva tapa muistiinpanojen tekemiseen voi olla käsin kirjoittaminen tai digitaalisen materiaalin täydentäminen joustavasti piirrostyökaluja ja kirjoittamista yhdistäen”, tutkijat havainnollistavat.

Tutkijoiden mukaan opiskelijat tarvitsevat ohjausta havaitakseen tarjoumat ja hyödyntääkseen niitä. Opettajan tuki on tarpeen, jotta opiskelija löytää omaa oppimistaan parhaiten hyödyttävän tavan vaikkapa tehdä muistiinpanoja.

Aktiivinen toimijuus edellyttää kirjoittamista

Aikuisten tekstitaidot kiinnostavat tutkijoita niin meillä Suomessa kuin kansainvälisesti. Aiempi tutkimus on keskittynyt pitkälti lukutaitoon, mutta myös kirjoittamista koskevaa tutkimusta tarvitaan.

”Teksteihin nojaavissa yhteiskunnissa, kuten Suomessa, aktiivinen toimijuus edellyttää lukemisen lisäksi kirjoittamista. Siksi on tärkeää tutkia opettajien näkemyksiä kirjoittamisesta sekä kirjoittamisen huomioimista nuorten ja aikuisten opetuksessa”, Honko ja Sulkunen perustelevat.

Soveltavan kielentutkimuksen ja kielen opetuksen asiantuntijat korostavat, että kirjoittaminen ei ole vain tekninen taito vaan osa yksilön vuorovaikutusta ja osallisuutta. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että vahvat tekstitaidot edistävät yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointia.

Digitalisaatiota kannattaa pysähtyä pohtimaan

Diskurssianalyysin avulla ruoditusta kyselyaineistosta nousi seitsemän diskurssia, joista vahvin oli ”digi valtavirtana”. Vaikka opettajat tunnistavat digitalisaation hyödyt, monikaan ei ollut aiemmin pysähtynyt

Sari Sulkunen / Petteri Kivimäki

pohtimaan sen valta-asemaa tai käsin kirjoittamisen katoamista. Se yllätti tutkijat.

”Opettajat toivat esiin sen, että digitaalisia taitoja ja ohjelmia ei pidä olettaa opiskelijoille tutuksi, vaan tarvitaan taitojen varmistamista, kohdennettua opetusta ja taitojen harjoittelua autenttisissa kirjoittamistilanteissa”, he sanovat.

Honko ja Sulkunen toivovatkin, että tutkimus herättelee opettajia pohtimaan, miten tukea nykyistä paremmin opiskelijoiden yksilöllisiä kirjoittamistarpeita. He rohkaisevat opettajia monipuolistamaan kirjoittamisen tapoja.

”Tekstitaidoissa on paljon yksilöllistä ja vuorovaikutuksen tapaa koskevaa vaihtelua, minkä vuoksi niitä on tärkeä harjoittaa monipuolisesti opetuksessa”, he perustelevat.

Tutkimustuloksilla on arvoa niin arjen opetustyössä kuin koulutuspolitiikan päätöksissä. Kun koulutuksen kentällä tunnustetaan kummankin kirjoittamismuodon merkitys, voidaan vaikuttaa esimerkiksi opetussuunnitelmiin, oppimateriaaleihin ja digitalisaatiota koskeviin linjauksiin.

Tekijät

• Mari Honko, filosofian tohtori, yliopistonlehtori, dosentti, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto
• Sari Sulkunen, filosofian tohtori, apulaisprofessori, kieli- ja viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Lue tiedeartikkeli

• Honko, M. & Sulkunen, S. (2025). Käsin ja digitaalisen kirjoittamisen merkitykset opettajien kokemana. Aikuiskasvatus, 45(2), 106–122. https://doi.org/10.33336/aik.152304

Lisätiedot

• toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437