Skip to Content
Ajankohtaista

Kolme kysymystä Euroopan osaamisohjelmasta

Julkaistu:

Kolme kysymystä -sarjassa avataan eurooppalaista aikuiskoulutuspolitiikkaa. Toisessa osassa tutustutaan Euroopan uuteen osaamisohjelmaan.

Osaamisohjelma (Skills Agenda) on Euroopan unionin viisivuotinen suunnitelma, jonka tavoite on vahvistaa eurooppalaisten osaamista yhteiskunnan ja työelämän murroksessa.

Heinäkuussa 2020 päivitetty uusi osaamisohjelma korvasi EU:n edellisen, vuonna 2016 julkaistun osaamisohjelman.

Uudistettu ohjelma painottaa muun muassa kestävän kilpailukyvyn vahvistamista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja koulutuksen saavutettavuutta sekä kykyä selviytyä koronapandemian kaltaisista kriiseistä. Samalla se kytkeytyy EU:n keskeisiin linjauksiin, kuten vihreän kehityksen ohjelmaan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin.

Käytännössä osaamisohjelma sisältää määrällisiä sekä laadullisia tavoitteita ja 12 konkreettista tekoa, joiden avulla tavoitteet on tarkoitus saavuttaa.

Kirsi Rasinaho seuraa työssään Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisena asiantuntijana tiiviisti myös EU:n koulutuspolitiikkaa.

Kysyimme Rasinaholta, mitä osaamisohjelma käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy suomalaisessa aikuiskoulutustyössä.

Mitä aikuiskouluttajan tai aikuiskoulutuksen järjestäjän kannattaisi tietää Euroopan osaamisohjelmasta?

Yksi ohjelman kohta käsittelee elämäntaitojen merkitystä. Sen avulla halutaan edistää erityisesti epävirallista, elinikäistä, sukupolvien välistä, kulttuurien välistä sekä yhteisöoppimista.

Olemme Ay-liikkeessä pohtineet paljon sitä, mitä jatkuva tai elinikäinen oppiminen käytännössä tarkoittaa. Itse koen, että esimerkiksi digitaidot ovat nykyään niin tärkeitä kaikkialla, ettei niitä voi erotella työelämätaitoihin tai elämäntaitoihin. Ne läpileikkaavat kaiken.

Osaamisohjelman yksi tavoite on kehittää mikrotutkintoja ja -kursseja. En ole aivan varma, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaisi, mutta pidän ajatusta tärkeänä. Lyhyempien ja kevyempien koulutuskokonaisuuksien kehittäminen palvelisi suomalaista aikuisväestöä – koulutuksen ja työn yhdistäminen tai irrottautuminen työelämästä useammaksi vuodeksi voi varsinkin perheellisille olla haastavaa.

Kirsi Rasinaho
Kirsi Rasinaho

Olemme pyöritelleet myös ohjelman esiin nostamien yksilöllisten oppimistilien mahdollisuuksia jonkin verran. Niiden ajatuksena on tarjota työikäisille määrärahoja koulutukseen. Tarkoituksena on parantaa heidän taitojaan ja työllistyvyyttään.

Oma huoleni on, etteivät tilit palvelisi niitä, jotka koulutusta kipeimmin tarvitsisivat, vaan tilejä käyttäisivät jo ennestään aikuiskoulutukseen osallistuvat. Siten ne eivät auttaisi ratkaisemaan koulutuksen saavutettavuushaasteita. Yksilölliset oppimistilit voisivat olla yksi rahoitusväline aikuiskoulutukseen, mutta ei missään nimessä ensisijainen.

Miten osaamisohjelma näkyy tällä hetkellä suomalaisella aikuiskoulutuskentällä?

Ohjelman listaamat 12 tavoitetta ovat melko yleisluontoisia mutta hyödyllisiä.

Yksi ohjelman osa-alue on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, mikä on mielestäni Suomessa jo kohtuullisen hyvällä tolalla ainakin ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkiksi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) osana kartoitetaan aina olemassa oleva osaaminen.

Yleisesti kehitettävää on muualla kuin koulutuksen kautta saavutetun, niin sanotun epävirallisen osaamisen tunnistamisessa. Mitä taitoja meille karttuu työssä, harrastuksissa, vapaa-ajalla, ja miten voimme niitä hyödyntää elämän eri osa-alueilla?

Myös ohjelman korostama työelämäyhteys toteutuu ainakin työjärjestöjen ja ammatillisen koulutuksen välillä jo melko hyvin – kehitettävää toki on.

Miten ohjelmaa voisi hyödyntää Suomessa paremmin?

Koulutuksen saavutettavuus on yksi osaamisohjelman painopisteitä, ja siinä on mielestäni Suomessa paljon parantamisen varaa. Myös täällä lisä- ja aikuiskoulutus kasautuu helposti niille, jotka ovat jo ennestään kouluttautuneita.

Ay-liikkeen näkökulmasta vapaa sivistystyö tekee koulutukseen hakeutumisesta helpommin lähestyttävää ja sitä kautta todella tärkeää työtä. Toivon, että formaali ja non-formaali koulutus voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä matalan kynnyksen koulutusratkaisujen kehittämisessä.

Minusta tärkeää olisi myös, että osaamisen kehittämis- ja koulutuspalvelut saataisiin Suomessa näkyvimmiksi ja helpommin löydettäviksi. Jos henkilö haluaa vaikkapa kehittää digitaitojaan, miten hän löytää itselleen sopivan palvelun omalta paikkakunnaltaan? Ovatko esimerkiksi TE-palveluiden verkkopalvelut tai koulutuspalveluiden verkossa oleva Opintopolku-palvelu yleisesti tunnettuja?

Euroopan osaamisohjelma

  • 1.7.2020 julkaistu Euroopan uusi osaamisohjelma sisältää määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, joiden avulla vahvistetaan Euroopan kansalaisten osaamista
  • Määrälliset tavoitteet ovat, että vuoteen 2025 mennessä: 1) Puolet Euroopan 25–64-vuotiaista aikuisista osallistuisi oppimiseen, 2) matalan koulutustason aikuisista 30 prosenttia osallistuisi oppimiseen, 3) 20 prosentilla työttömistä aikuisista olisi tuore oppimiskokemus ja 3) perustason digitaidot omaavien aikuisten määrä olisi noussut 70 prosenttiin.
  • Ohjelma rahoitetaan tulevan 2021-2027 rahoituskauden eri ohjelmista (erityisesti ESR+ ja Erasmus).
  • Uutta ohjelmassa on muun muassa, että teko numero 8 korostaa elämäntaitojen (mm. medialukutaidon, terveystaitojen, kansalaistaitojen ja ympäristötaitojen) opetusta vapaan sivistystyön tehtävänä.
  • Lue lisää osaamisohjelman 12 teosta ja niiden taustoista.

Teksti: Heini Huhtinen
Kuvat: Shutterstock, Patrik Lindström

Kolme kysymystä -sarjan tuottavat Euroopan aikuiskoulutusjärjestön EAEAn viestintäyksikkö ja Elm Magazine, jotka toimivat Kvs-säätiössä. Sarjassa avataan helposti lähestyttävällä tavalla eurooppalaisen aikuiskoulutuspolitiikan toteutusta Suomessa. Seuraavassa osassa käsitellään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Lue sarjan ensimmäinen osa Erasmus+ -ohjelmasta

Artikkeli on julkaistu myös EPALEssa.

Jaa artikkeli
Back to top