Luku- ja kirjoitustaito opitaan tekemällä

Parhaat arjen tekstit ja vuorovaikutustilanteet syntyvät siellä, missä elämä muutoinkin tapahtuu: luokkahuoneen ulkopuolella. Ne ovat osin ennakoimattomia tilanteita, joissa joudutaan käyttämään kaikkia kielellisiä resursseja.

Elokuussa opistollamme oli aloittamassa uusi luku- ja kirjoitustaidon ryhmä. Suurin osa ryhmän opiskelijoista oli suomen kielen ja luku- ja kirjoitustaidon vasta-alkajia. Ryhmän kanssa tultaisiin harjoittelemaan aakkosia, suomen kielen perusteita, matemaattisia taitoja ja digitaitoja.

Alussa olin jännittynyt siitä, miten kommunikointi sujuu ilman yhteistä kieltä. Harva opiskelija puhui itse aktiivisesti ja luokkavuorovaikutus oli opettajavetoista. Halusin muutoksen ryhmän dynamiikkaan ja vuorovaikutukseen. Suunnittelin oppituntia, jossa yhdistyisi numerosanaston ja lukumäärien harjoittelu. Pohdin, miten saisin yhdistettyä ryhmäytymistä ja opiskelua toiminnalliseen muotoon. Epävarmana lopputuloksesta päädyin mölkkyyn merenrannassa.

Mölkky-retki oli menestys! Opiskelijat soittivat arabialaista musiikkia ja kannustivat toisiaan suomeksi. He kysyivät aktiivisesti uusia sanoja, joilla voisivat kuvata pelin kulkua muille ryhmäläisille. Jopa ryhmän arimmatkin jäsenet selittivät innoissaan paluumatkalla, kuinka olivat surullisia häviöstään tai juhlivat voittoaan pelissä.

Parhaat arjen tekstit ja vuorovaikutustilanteet syntyvät siellä, missä elämä muutoinkin tapahtuu: luokkahuoneen ulkopuolella. Ne ovat osin ennakoimattomia tilanteita, joissa joudutaan käyttämään kaikkia kielellisiä resursseja.

Ajattelen, että luku- ja kirjoitustaito, ovat asioita, jotka opitaan tekemällä: lukemalla ja kirjoittamalla. Harvoin olen kuitenkaan arjessani havahtunut siihen, kuinka moni asia yhteiskunnassamme toimii luku- ja kirjoitustaidon varassa. Mölkky-pelien jälkeen olemme laittaneet yhdessä ruokaa, käyneet kirjastoissa, museoissa, ruokakaupassa ja puistoissa. Retkien ja toiminnan tavoitteena on ollut oppia soveltamaan alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa arjen tilanteissa. Olemme lukeneet ruokakaupassa tuotteiden nimiä ja hintoja ostoksia tehdessämme ja etsineet huonekaluille oikeita nimiä kirjastossa.

Alkavaakin luku- ja kirjoitustaitoa on mielestäni hyvä oppia soveltamaan arjen tilanteissa eikä ainoastaan luokkahuonetilanteissa. On tärkeää oppia havainnoimaan, että tekstiä ja sanoja on kaikkialla, ja niillä on paljon ohjaavia merkityksiä arjessamme. Ajattelen, että samalla opitaan myös strategioita soveltaa omaa osaamista arkeen. Lukutaidon sujuvoitumisen myötä voi esimerkiksi lukea kadulla kauppojen nimiä, mainoksia, katujen nimiä ja suunnistaa sujuvasti karttasovelluksien avulla.

Opettajana rakastan selkeyttä, struktuuria ja ennakoitavuutta. Ajattelen, että ne luovat turvallisuutta koulussa toimimiseen. Heittäytyminen toiminnallisuuteen ja tilan antaminen opiskelijoille voi olla myös suunnitelmallista. Sen tavoitteena on luoda opiskelijoille lisää tilaisuuksia kiinnittää opittua omaan arkeen, ja toisaalta tilaisuuksia kurkistaa uusiin maailmoihin tuetusti.

Luokan ulkopuolella palaamme kuitenkin arvaamattomuuteen – elämän perusperiaatteen juurelle.