Ajankohtaista
Perhesuhteista ei saa kysyä rekrytointihaastattelussa. Silti niistä kysytään. Kuva: Canva.
Ajankohtaista
Liian moni kokee yhä rekrytointisyrjintää – Aikuiskasvatus-tiedelehdessä julkaistu tutkimus valaisee työelämän yhdenvertaisuuden esteitä
Julkaistu:Perhesuhteista ei saa kysyä rekrytointihaastattelussa. Silti niistä kysytään. Kuva: Canva.
Rekrytointisyrjintä on yleistä, vaikka laki kieltää sen. Tyypillisimmin syrjintää kokevat perheenperustamisiässä olevat naiset. Asia ilmenee Aikuiskasvatus-tiedelehdessä julkaistusta tuoreesta tutkimuksesta.
Työelämän tutkijat Pasi Pyöriä, Tuija Koivunen ja Heidi Lehtovaara selvittivät, millaisia perhetaustaa koskevia sukupuolittuneita syrjintäkokemuksia työnhakijoilla on rekrytointitilanteista. Vastaus on karua kuultavaa: syrjintä on yleistä, vaikka laki kieltää sen.
”Viime vuosina viranomaisten tietoon tulleet epäilyt rekrytointisyrjinnästä ovat lisääntyneet. Kokemukset syrjinnästä ovat paljon yleisempiä kuin viranomaisten tietoon tulleet epäilyt”, tutkijat siteeraavat Aikuiskasvatus-lehdessä julkaistua vertaisarvioitua tutkimustaan.
Laki kieltää syrjinnän uusien työntekijöiden rekrytoinnissa, työsuhteen aikana ja sen päättämistä koskevissa tilanteissa. Kielto koskee myös työpaikkailmoituksia ja työnhakijoiden valintakriteerejä.
Vertaisarvioidun tiedeartikkelin otsikko tiivistää ilmiön: ”Tätähän ei saa kysyä, mutta kysyn kuitenkin.”
”Syrjiväksi tiedettyä toimintaa ei aina edes yritetä peitellä. Esimerkiksi jotkut työnantajat ja rekrytoijat toimivat työhönotossa jopa avoimen lapsi- ja perhevihamielisesti”, tutkijat toteavat.
Syrjintä koskettaa etenkin nuoria naisia
Kuka tahansa voi kokea rekrytointisyrjintää. Tutkijat löysivät keräämästään kirjoitusaineistosta kaikkiin laissa määriteltyihin syrjintäperusteisiin viittaavia kokemuksia vammaisuutta lukuun ottamatta.
”Tyypillisimmin kuitenkin nuorelta tai varhaiskeski-ikäiseltä naiselta kysytään työhaastattelussa perheen perustamisesta, parisuhteesta ja lasten hoivavastuusta, vaikka laki ei salli hakijan syrjäyttämistä näillä perustein.”
Tasa-arvovaltuutettu sai vuonna 2020 noin 300 työsyrjintää koskevaa yhteydenottoa, joista lähes puolet koski syrjintää raskauden tai vanhemmuuden perusteella.
”Sanottiin, että saat määräaikaisen työn [–] yliopiston hallinnossa, jos et hanki sen aikana lapsia”, tapahtumahetkellä kolmissakymmenissä oleva nainen kuvaa kokemustaan.
Kokemukset rekrytointisyrjinnästä voivat olla henkisesti haavoittavia. Tutkijat peräänkuuluttavatkin yhä tehokkaampaa valvontaa, aihetta koskevaa koulutusta ja tiedotusta sekä nykyistä tiukempia sanktioita. Nykyisellään sanktiot ovat lieviä, eivätkä rekrytoijat välttämättä pelkää väärinkäytösten mahdollisia seuraamuksia.
Työelämäsivistyksellä kestävään työelämään
Kestävän työelämän rakentamiseen tarvitaan työelämäsivistystä, jonka tutkija Minna Mattila-Aalto on määritellyt dynaamiseksi ja ajan tarpeisiin vastaavaksi taidoksi huolehtia itsestä, muista ja ympäristöstä työssä.
”Työelämäsivistykseen tutkimuksemme tarjoaa välineitä tunnistaa ja korjata hyvään rekrytointiin kuulumattomia epäasiallisia ja mahdollisesti syrjinnän tunnusmerkit täyttäviä toimintatapoja”, tutkijat sanovat.
He toivovatkin, että tiedeartikkeli tavoittaa etenkin henkilöstöhallinnon ja rekrytoinnin asiantuntijat ja esihenkilöt.
”Kaikenlainen syrjintä rekrytoinnissa on vallan väärinkäyttöä. Syrjivien käytäntöjen tunnistaminen on tärkeää rekrytoinnin oikeudenmukaisuudelle ja työnhakijoiden yhdenvertaisuuden edistämiselle”, Pasi Pyöriä, Tuija Koivunen ja Heidi Lehtovaara sanovat.
Tiedeartikkelin tekijät
- Pasi Pyöriä on yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti ja sosiologian yliopistonlehtori Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa
- Tuija Koivunen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa
- Heidi Lehtovaara on filosofian maisteri ja väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa
Lisää aiheesta
- Pyöriä, P., Koivunen, T. & Lehtovaara, H. (2024). “Tätähän ei saa kysyä, mutta kysyn kuitenkin”. Perhesuhteisiin liittyvät syrjintäkokemukset rekrytoinnissa. Aikuiskasvatus, 44(3), 168–181. https://doi.org/10.33336/aik.141643
Lisätiedot
- toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437
Aikuiskasvatus
on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu. Sen kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS). Aikuiskasvatusta voi lukea vapaasti Journal.fi-palvelussa tuoreeltaan ja koko historialtaan. Se oli Vuoden tiedelehti -kilpailun finalisti vuosina 2022 ja 2023 ja sai Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoilta Vuoden 2019 Aikuiskouluttajan tunnustuksen. Aikuiskasvatus tuottaa kotimaisten tiedelehtien kanssa Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiiriä podcasteineen.
Lue tuoreinta numeroa
