Sivistyksen rooli tekoälyn kehityksessä puhutti viestijöiden ProCom-päivässä
Julkaistu:ProCom-päivässä teknologian ja viestinnän eturivin asiantuntijat valottivat tekoälyn ulottuvuuksia niin strategisesta, operatiivisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta. Kvs-säätiö toi mukaan sivistyksen näkökulmaa tapahtuman kumppanina.
Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen peilasi puheenvuorossaan historiaa ja esitti, että teknologiamuutoksessa usein yliarvioidaan mullistuksen nopeus ja aliarvioidaan laajuus.
Brittiläinen konsultti ja Leeds Beckett -yliopiston väitöskirjatutkija Stephen Waddington totesi, että ”AI is artificial and not very intelligent” eli tekoäly on keinotekoinen, eikä kovin älykäs.
Lisäksi hän painotti regulaation olevan keskeisessä roolissa, sillä tekoäly on tällä hetkellä markkinalähtöinen sovellus, joka ennemmin vahvistaa kuin purkaa epätasa-arvoa.
Käsikirjoittaja ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Katri Manninen muistutti, että tärkeintä myös tekoälyn käytössä on, että dialogisuus toteutuu vuorovaikutuksessa ihmiseltä ihmiselle.
Sivistyksen rooli painokas
Kvs-säätiö ja sen ylläpitämä tiedekeskus Soppi olivat ProCom-päivän pääkumppaneita. Päivä oli osa Sivistyksen teemavuoden tapahtumatarjontaa.
Sivistys ja elinikäinen oppiminen sekä niiden yhteys kestävämpään tulevaisuuteen kytkeytyvät myös teknologian ja erilaisten sovellusten kehittymiseen. Myös eettisten kysymysten suhteen on oltava hereillä.
”Sivistyksen merkitys tulee todennäköisesti jopa lisääntymään, kun tekoälyn käyttö yleistyy”, ProComin toimitusjohtaja Jarno Forssell toteaa.
Tiedekeskus Soppi katsoo tulevaisuuteen
Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi tarjoaa katsauksen sivistyksen historiasta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, jonka seuraavana megatrendinä on pidetty juuri tekoälyä.
Sopen esittelypiste houkutteli ProCom-päivän osallistujia keskustelemaan sivistyksen merkityksestä erityisesti generatiivisen tekoälyn käytössä, kehittämisessä ja regulaatiossa.
Kvs-säätiön TKI-päällikkö Heidi Kinnunen arvioi, että kyky hyödyntää tekoälyä muuttuu lähivuosina yhdeksi työn tekemisen perustaidoksi.
”Elämme samankaltaista murrosta kuin 1980- ja 1990-luvulla, kun henkilökohtaisten tietokoneiden käyttö yleistyi. Sopessa yhteiskunnalliset muutokset sekä työn ja oppimisen innovaatiot asettuvat aikajanalle, joka auttaa meitä ymmärtämään nykyhetkenkin muutosta”, hän totesi.
Kuva: Kvs-säätiö