Ajankohtaista
Aikuiskouluttajilla on intoa jalostaa omaa osaamistaan vientituotteeksi. Ensin on vain raivattava kansainvälistymisen esteet.
− Koulutusviennistä on puhuttu viisi vuotta, mutta keskustelu on kilpistynyt korkeakouluihin ja muuttunut lukukausimaksuväännöksi, vaikka se on vain osa totuutta. Muu koulutussektori on unohdettu − myös lainsäädäntötyössä, väittää johtaja Mervi Jansson koulutuskuntayhtymä Omniasta Soulin haastattelussa.
Hän on mukana hankkeessa, jolla kehitetään ammatillista koulutusta vientituotteeksi. Aika on otollinen: Suomi loistaa niin peruskoululaisten Pisassa kuin aikuisten osaamista mittaavassa PIAAC-tutkimuksessa.
− Maailmalla arvostetaan suomalaisten kykyä lokalisoida koulutuksia ja konsultoivaa palvelumyyntiosaamista, Jansson tietää.
Koulutusvienti kaipaa strategiaa
Jotta markkinat avautuvat, oma osaaminen on osattava tuotteistaa ja hinnoitella. Kansainvälisille koulutusmarkkinoille suuntaavan työkalupakkiin kuuluvat lisäksi verkostot ja kielitaito.
Vaikka ne olisivat kunnossa, toimintaympäristö vaatii remonttia.
− Tilauskoulutuksen lainsäädäntö on uudistettava, jotta eri koulutussektorit saavat tasaveroiset mahdollisuudet koulutusvientiin. Lisäksi tarvitaan kattava kansallinen koulutusvientistrategia, Mervi Jansson listaa kehittämiskohteita.
Entä miten käy koulutuksen kansainvälistymisen, jos TTIP-vapaakauppasopimus avaa Euroopan koulutusmarkkinat yhdysvaltalaisille? Kehnosti, pelkää Soulin haastattelema aikuiskoulutuksen edunvalvoja.
Lue Soulista, miten aikuiskoulutus kansainvälistyy:
- Työssään englantia puhuvat ovat rohkeimpia
- Aikuiskoulutuksella intoa koulutusvientiin
- TTIP-sopimus saattaa vaarantaa oppimisen
- Suomalaisilta käy sittenkin englanti
- Kansanvalistusseura kehittää mediasivistystä Palestiinassa
Souli on maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena. Seuraa mediaa
Lisätiedot: päätoimittaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, 0400 436 690
