Hallitus lupaa kehittää osaamista ja koulutusta tulevan kolmen vuoden aikana 300 miljoonan euron kärkihankerahalla. Samalla ajanjaksolla opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista leikataan 1 115 miljoonaa euroa.
Miinuslaskulla selviää, että menetys on 815 miljoonaa euroa. Koulutuksen kärkihankkeilla vain korjataan leikkausten aiheuttamia tuhoja, oppimisen asiantuntijat pelkäävät.
− Onko tämä luettavissa niin, että softaa ja rautaa lisää kouluihin ja paikataan sitä, mitä yliopistoilta leikattiin? Tälläkö suomalainen koulutus pelastetaan? kysyy oppimisen median Soulin päätoimittaja Tapio Kujala.
Koulutusta vaivaa näköalattomuus
Harvardin yliopiston vieraileva professori Pasi Sahlberg on tarkkaillut kahden vuoden ajan, kuinka Pisa-tuloksillaan koulutusmaailman huipulle kirinyt Suomi on louhinut koulutuksen perustaansa.
− Hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen on pahinta, mitä koulutukselle voisi tapahtua. Koulutus on Suomessa ihmisoikeus, eikä sen tasa-arvosta ole varaa tinkiä, jos Suomi haluaa pysyä koulutuksen kärkimaana.
Hänen mielestään säästöjenkin aikana voidaan kehittää, jos on yhteinen visio. Nyt koulutusta vaivaa näköalattomuus.
− Suomalaisen koulun 2.0 tulisi perustua oppimisyhteisöön, joka saa kipinänsä oppilaiden yksilöllisistä kiinnostuksenkohteista, intohimosta ja luovuudesta, Sahlberg toteaa tuoreessa teoksessaan Suomalaisen koulun menestystarina (Into 2015).
Taustoita tietosi lukemalla Soulia:
- Hallituksen kärkihankkeeksi rakenteet ja toimintakulttuuri
- ”Koulutuksen tasa-arvosta ei saa tinkiä”
- Koulutus saa 300 miljoonaa euroa kärkihankkeisiin
Souli on maksuton verkkomedia sille, jota kiinnostaa oppiminen työnä tai harrastuksena. Seuraa mediaa
Lisätiedot: päätoimittaja Tapio Kujala, tapio.kujala@kvs.fi, 0400 436 690