Ajankohtaista
Kokemus on opettanut kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergiä arvioimaan tutkimuksia niiden omilla ehdoilla eikä omien kriteereiden valossa. #Vertaisarvioin-juttusarjassa tuomme esiin tutkijoiden ajatuksia tieteen laadun varmistamisesta.
”Vertaisarviointi on tärkeää tieteen laadun varmistamista. Jotta tutkimus hyväksyttäisiin tieteelliseksi tutkimukseksi, vertaisten on hyväksyttävä se sellaiseksi. Jokainen hyvä vertaisarviointi parantaa kyllä arvioitavaa artikkelia tai kirjaa – vaikka vain palauttamalla mieleen asioita, joita ei ollut muistanut ottaa mukaan.
Olen tehnyt Euroopan turvallisuuteen liittyvää tutkimusta mukaan lukien Venäjä, Venäjän ulkopolitiikka ja transatlanttiset suhteet. Suomen Nato-jäsenyydestä kirjoittamani kirja on parhaillaan kustantajalla, Bristol University Pressillä, odottamassa arvioijan kommentteja. Sen pitäisi ilmestyä vuoden 2025 kesäkuussa, mutta nämä prosessit usein venyvät.
OLIN AIKA NUORI, kun minut kutsuttiin ensimmäisen kerran vertaisarvioimaan. Se oli aika yllättävää. Yksittäisiä pyyntöjä tuli jo väitöskirjaa tehdessä. On selvää, että niihin ensimmäisiin vertaisarviointeihin käytti paljon aikaa ja antoi yksityiskohtaisia raportteja. Toisaalta olin myös paljon tiukempi arvioissa. Nyt vanhemmiten osaa ehkä arvioida tutkimuksia niiden omilla ehdoilla eikä omien kriteereiden valossa.
Tällä hetkellä arvioita tekee aivan toisessa mittakaavassa. Julkaisuja tulee koko ajan enemmän, ja vertaisarviointia tarvitaan niin paljon, että tämä järjestelmä ryöpsähtää kohta käsistä. Monet kokevat, että vertaisarviointi vie liikaa aikaa, ja siksi he saattavat luistaa arviointitehtävistä. Ne ovat kuitenkin koko tiedeyhteisöä palvelevaa toimintaa. Koska tutkijoita ei voi määrätä tekemään vertaisarviointeja, pitää vain luottaa siihen kollektiiviseen ymmärrykseen, että kaikkien olisi tehtävä tätä edes joltakin osin.
Arviointia tarvitaan niin paljon, että järjestelmä ryöpsähtää kohta käsistä.
Vertaisarviointia ei välttämättä tunnisteta eikä tunnusteta. Tieteellisen tutkijan keskeisiksi tehtäviksi mielletään tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Muiden tekemien tutkimusten arviointityö unohdetaan tai se lasketaan osaksi tutkimusta. Olisi kuitenkin väärin laittaa se oman tutkimuksen alakategoriaksi.
EN HALUA LIIOITELLA, mutta vertaisarviointi saattaa helposti viedä tutkijan vuosittaisesta työajasta ainakin kymmenen prosenttia. Se ei ole mikään pieni sivuseikka vaan merkittävä osa työtä, jonka ansiosta suurin osa julkaistavista artikkeleista paranee huomattavasti. Kustantajat voisivat alkaa tehdä vertaisarviointia näkyväksi palkitsemalla myös parhaita arvioitsijoita.
Vertaisarviointi saattaa viedä kymmenisen prosenttia tutkijan työajasta.
Lehdissä julkaistaviksi tarjottujen artikkeleiden lisäksi vertaisarvioidaan rahoituspäätöksiä hakevia tutkimussuunnitelmia sekä erilaisia tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja tieteenaloja. Suunnitelmien arviointi on aina artikkeleiden arviointia haasteellisempaa, koska siinä ei ole kyse valmiista tuotteesta vaan lupauksesta ja pyrkimyksestä johonkin, josta ei voida hakuvaiheessa kertoa kaikkea. Oma hienoin arviointikokemukseni liittyi ison työryhmän tekemään politiikan tutkimuksen arviointiin Ruotsissa.
ITSE VERTAISARVIOINNISTA meillä on yllättävän vähän tutkimusta, vaikka se on niin keskeinen osa tieteen tekemisen ydintä. Suurin osa tutkimuksesta liittyy lehtiin päätyvien artikkeleiden vertaisarviointiin. Meillä on hyvin vähän tutkimusta, joka käsittelisi tutkimussuunnitelmien ja hankkeiden tai laajempaa tutkimuslaitosten ja yliopistojen vertaisarviointia. Tässä on selkeä aukko, kun ajatellaan, miten paljon rahaa pyörii tutkimusrahoituksessa.
Voi olla, että päätöksentekijät – lehtien toimittajat tai säätiöiden ja tutkimusrahastojen toimijat – pitävät vertaisarviointia laadun takeena. En halua kiistää vertaisarvioinnin merkitystä, mutta sen viimeisen vastuun arviointien lukemisesta, ymmärtämisestä ja suhteuttamisesta toisiinsa pitää olla itse päätöksentekijöillä – olivat he sitten lehtien toimittajia tai tutkimusrahojen jakajia. Sitä ei voida ulkoistaa.”
Haastattelu: Suvi Ruotsi; kuva: Tuomas Forsbergin arkisto
Tuomas Forsberg
- on kansainvälisen politiikan professori Tampereen yliopistossa.
Tiedettä ei ole ilman vertaisarviointia. Siksi #Vertaisarvioin.
Tiedeyhteisön kampanja tekee näkyväksi vertaisarvioijien tärkeää mutta usein näkymätöntä työtä tutkimuksen laadun varmistamiseksi. Kvs-säätiö toteuttaa #Vertaisarvioin-kampanjan Suomen tiedekustantajien liiton toimeksiannosta.
Siirry kampanjasivulle
