Korkeakoulusta tuli työelämävalmentaja – Opiskelijat eivät tunnista ajattelun taitoja työssä tarvittaviksi taidoiksi

Korkeakoulut ovat yhä kiinnostuneempia kehittämään opiskelijoiden työelämätaitoja tutkintokoulutuksessa. Välineeksi on löydetty tieteiden rajoja ylittävät projektikurssit ja ilmiöpohjaiset kurssit, joilla tutkitaan oikean maailman ilmiöitä.

”Projektinhallintataitoja, esiintymistaitoja, esityksen tekemisen taitoja, ihan teknisestikin. Suunnittelutaitoja, kehittämistaitoja, luovaa ideointia.”

Näin kuvaa opiskelija kaupunkisuunnittelun projektikurssin antia tiedeartikkelissa, joka on julkaistu Aikuiskasvatus-tiedelehden tuoreimmassa numerossa. Monitieteinen tutkijajoukko tutki työelämätaitojen oppimista tieteidenväliseen työskentelyyn perustuvilla ”Suunniteltu ja koettu kaupunki” -kursseilla. Niillä rakennettiin ja kokeiltiin uusia kaupunkikehittämisen tapoja yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.

Asiantuntija luottaa osaamiseensa

Opiskelijan kuvaamia taitoja kutsutaan geneeriksi taidoiksi tai työelämätaidoiksi. Ne ovat tieteenalasta riippumattomia taitoja, joita asiantuntija tarvitsee siinä missä sisältöosaamista.

Rohkeus puhua oman tieteenalansa asiantuntijana on olennainen työelämässä vaadittava taito. Lisäksi on uskottava omaan asiantuntijuuteen. Kumpikin nousi esiin opiskelijoiden kurssikyselyissä, joita tutkijat hyödynsivät.

”Luottamus omiin taitoihin on tärkeä lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle työelämässä”, sanoo tutkijaryhmän jäsen Terhi Ainiala.

Hän on dosentti ja suomen kielen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.

Opiskelijat pitivät tärkeänä työelämätaitona kykyä sietää epävarmuutta. Kaikkia valintoja ei voi tai ehdi perinpohjaisesti tutkia ja perustella.

”Yllättävää kyllä, he eivät välttämättä hahmota ajattelutaitoja työelämätaidoiksi, vaikka ne perinnäisesti liitetään akateemisiin opintoihin”, Ainiala sanoo.

Yhteisöllisyys ruokkii oppimista

”Onnistuneimmillaan laaja-alainen projektikurssi voi tarjota siltoja erilaisten taitojen merkitysten ja niiden toisiinsa kytkeytymisen ymmärtämiseen ja näin kehittää akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä”, tutkijat kirjoittavat.

Työelämätaitojen oppimista tukevat heidän mukaansa yhteistyötä ja vuorovaikutusta hyödyntävät käytänteet. Konstruktiivisen oppimisympäristön piirteet – uuden oppiminen aiemman tiedon pohjalle rakentaen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tähdentäminen – ovat samoin hyödyksi.

Huomio on tärkeä, kun etenkin koronapandemian aikana yhteisölliset käytänteet ovat helposti kärsineet korkeakoulujen siirryttyä etäopetukseen.

”Niihin on syytä kiinnittää huomiota, kun etäjärjestelyt jatkuvat”, Terhi Ainiala sanoo.

Terhi Ainiala, Pia Olsson, Hanna Mattila & Marjo Vesalainen: ”Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa. Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehittymisestä monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla.” Aikuiskasvatus 2/2020.

Aikuiskasvatus-tiedelehti

• on vertaisarvioitu, neljästi vuodessa ilmestyvä tiedejulkaisu, jota julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)
• on ilmaiseksi luettavissa osoitteessa https://journal.fi/aikuiskasvatus vuodesta 1995
• on Vuoden Aikuiskouluttaja 2019
• tavoittaa laajan yleisön tutkijoista ja aikuiskouluttajista kolmannen sektorin toimijoihin ja päättäjiin
• pitää yllä verkkosivuja, joilla voi lukea blogia, seurata tieteenalaa ja perehtyä kirjoittajaohjeisiin
• on Twitterissä ja Facebookissa.

Lisätiedot

• Terhi Kouvo, toimituspäällikkö, Aikuiskasvatus, 0400 396 437, terhi.kouvo@kvs.fi

Lisää tutkittua tietoa korkeakouluista Aikuiskasvatuksessa:

• Ville Mankki: Piilevä näkyväksi – Tutkimuksen avulla kohti laadukkaampia opiskelijavalintoja
• Henri Koskinen: Yrittäjäyhteisön taika – Yrittäjyyden muotoutuminen korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa
• Katriina Tapanila: Akateemisen työn merkityksellisyys ja yliopiston muuttuvat vaatimukset
• Irja Leppisaari: Digimentorointi osana työelämäläheistä jatkuvan oppimisen ekosysteemiä
• Hannu L. T. Heikkinen & Harri Kukkonen: Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna – Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit
• Katri Komulainen, Inka Hirvonen, Katariina Kaskes, Kati Kasanen & Päivi Siivonen: Asiantuntijoita, monitaitoisia ja akateemisia yrittäjiä – Yliopisto-opiskelijoiden asemoituminen akateemisuuteen, työllistettävyyteen ja yrittäjyyteen
• Nina Haltia, Ulpukka Isopahkala-Bouret & Annukka Jauhiainen: Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet