Kahden kansan välissä
Hamas voitti opiskelijavaalit Birzeitin yliopistolla. Seuraako perästä islamistinen vallankumous, kysyy mediakoulutushankkeen koordinaattori Karoliina Knuuti.
Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeen kouluttajat raportoivat Palestiinasta sanoin, kuvin ja videoin.
Viime viikolla Birzeitin yliopistolla Länsirannalla järjestettiin opiskelijavaalit, joiden tulos ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen. [laatikko]
Jaossa oli 51 paikkaa, joista islamistiseen Hamasiin sidoksissa oleva Wafaa-vaaliliitto voitti lähes puolet, 25. Määrä teki siitä selkeän vaalivoittajan jo toista vuotta peräkkäin. Maata johtavaa Fatah-puoluetta tukeva lista sai paikoista 21. Loput paikat menivät sosialistiselle Palestiinan vapautuksen kansanrintamalle (PFLP). Pienimmät puoleet jäivät ilman paikkoja.
Israelin miehittämässä Palestiinassa mitkä hyvänsä vaalit ovat harvinaisuus. Opiskelijavaaleja seurataan mielenkiinnolla myös ulkomailla, sillä tuloksen katsotaan kuvaavan koko Palestiinan mielialoja.
Edellisistä parlamenttivaaleista on kymmenen vuotta. Silloin Hamas voitti kirkkaalla enemmistöllä, ja pääministeriksi nousi Ismail Haniya. Kansainvälisen paineen ja sanktioiden sekä sisäisten ristiriitojen vuoksi Hamasin edustajat joutuivat kuitenkin pian luopumaan paikoistaan Länsirannalla, ja Haniya siirtyi johtamaan Gazaa.
Pinnan alla siis kuhisee, eikä se ole uutta. Kuhina selittää ehkä osaltaan korkeaa vaaliaktiivisuutta: äänestysprosentti oli tänä vuonna 76. Vertailun vuoksi viime vuonna Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) vaaleissa äänesti oikeutetuista 29 prosenttia.
VAALIEN TULOS jäi mietityttämään.
Birzeitin yliopisto tunnetaan vapaamielisyydestään. Se on tietynlainen sekulaarin demokratian airut, jossa myös opiskelijat saavat olla omia itsejään riippumatta uskonnosta, sukupuolesta ja poliittisista mielipiteistään. Birzeitin kampus on melkein kuin mikä tahansa suomalainen opiskelijakampus.
Islamistinen Hamas taas on konservatiivinen sukupuolikysymyksissä ja fundamentalistinen uskonnontulkinnoissaan. Lisäksi esimerkiksi Euroopan unioni ja Yhdysvallat luokittelevat sen terroristijärjestöksi.
Toivovatko palestiinalaiset siis islamistista vallankumousta?
Eivät nyt aivan niinkään. Suomessa unohtuu usein, että islamistisia liikkeitä kannatetaan usein arkisista syistä.
SUURIN SELITTÄJÄ on Palestiinan itsehallinnon valtapuolueen Fatahin vähäinen suosio.
Presidentti Mahmoud Abbas, 81, on hallinnut maata autoritaarisin ottein vuodesta 2005. Vaikka virallisesti ja julkisesti häntä onkin yhä vaikea arvostella, käytäväpuheissa kuulee usein keskustelijan odottelevan henkeään pidätellen, että Abbas joko eroaisi tai poistuisi luonnollista tietä. Ja erityisen kärkkäästi presidenttiä kritisoivat juuri nuoret ja opiskelijat.
Vuosien varrella Fatah on ryvettynyt korruptioskandaaleissa, ja sitä syytetään huono-osaisten unohtamisesta. Esimerkiksi työttömyysprosentti on Palestiinassa reilut 25, ja nuorten luku on huomattavasti tätäkin korkeampi, lähes 42 prosenttia. Kriitikot katsovat, että Fatah ei tee juuri mitään asialle.
Verorahoille ei kriitikkojen mukaan näy katetta, eikä tilastoja niiden käytöstä ole saatavilla. Maltilliset Fatahin vastustajat pitävät Palestiinan poliisin yhteistyötä Israelin turvallisuusjoukkojen kanssa rahanhaaskuuna, kun taas kovimmat kriitikot pitävät sitä maanpetturuutena.
Palestine Chronicle -sanomalehti listasi lisäksi muitakin syitä. Esimerkiksi Israel, monet länsimaat sekä valtapuolue Fatah tekevät kaikkensa Hamasin niittämiseksi poliittisesta palapelistä, mutta vainoaminen sataa järjestön laariin. Hamas kerää myötätuntopisteitä myös sillä, että se vastasi vuoden 2014 Gazan pommituksen aikaisesta puolustuksesta.
Viime syyskuusta asti Israelin ja Palestiinan välit ovat kiristyneet ja levottomuudet ovat vaatineet jo satoja palestiinalaisuhreja.
Kärjistyneessä tilanteessa Hamas edustaa muutosta. Se on ainoa uskottava haastaja Fatahille, mistä syystä myös monien vasemmistolaisten äänet putoilevat Hamasin uurnaan.
Vastarinnan kaikki muodot ovat nyt nosteessa palestiinalaisten keskuudessa. Miehitys, korruptio ja demokratiavaje kyllästyttävät. Uudet tuulet kiinnostavat.
Jos tosin Hamas joskus pääsee valtaan Länsirannalla, voimme vain mielenkiinnolla seurata, mihin suuntaan tuulet alkavat puhaltaa.
Blogissa seurataan Kansanvalistusseuran mediakoulutushanketta Palestiinassa. Blogi jatkuu taas heinäkuun lopulla.
Teksti: Karoliina Knuuti
Kuvat: Karoliina Knuuti; Anna Tervahartiala
Aiemmin Soulissa:
- Kun mustavalkoinen mielikuva Palestiinasta sai väriä
- Mediaopas herättää Palestiinalaisia kriittisyyteen
- Kukaan ei synny terroristiksi
- Palestiinalaisolutta kauppoihin, kiitos!
- Voiko kadun nimetä terroristin mukaan?
- Medialukutaito ei kehity itsestään
- Juosten kohti vapautta
- ”Viha ei ole lapsissa vaan heidän ympärillään”
Karoliina Knuuti
- on 28-vuotias Kansanvalistusseuran Palestiina-hankkeen koordinaattori,
- asuu Helsingissä ja viettää osan vuodesta Länsirannalla,
- toimii Palestiinassa vapaaehtoisryhmän esimiehenä.
- ”Oli hienoa seurata vaaleja paikan päällä. Ihmiset tunnustavat väriä rohkeasti ja ovat aina valmiita puolustamaan kantojaan. Lisäksi vaalikoristeluissa, kuten monessa muussakin maan juhlassa, more is more”.
