Skip to Content
Kahden kansan välissä

Palestiinalaisolutta kauppoihin, kiitos!

Julkaistu:

Lähi-idän ruoka on monelle suomalaiselle jo tuttua. Mutta kuka alkaisi maahantuoda palestiinalaista olutta, kysyy mediakouluttaja Markus Viljasalo.

Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeen kouluttajat raportoivat Palestiinasta sanoin, kuvin ja videoin.

Länsirannalla, pienessä Taybehin kylässä Ramallahin lähistöllä on vielä pienempi olutpanimo. Lähi-idän ainoan naispuolisen panimomestarin Madees Khouryn valvovien silmien alla valmistetaan Taybeh-olutta, jota lähtee täältä vuosittain 600 000 litraa palestiinalaisalueille, Israeliin ja jonkin verran myös muualle vientiin. [laatikko]

Määrä saattaa vaikuttaa suurelta. Oluen vuosituotanto on Suomessa kuitenkin lähes seitsemänsataakertainen – yli 400 miljoonaa litraa.

Suomessa olutta myös kuluu aivan eri tahtiin kuin Palestiinassa. Ero ei selity väestömäärillä: palestiinalaisia asuu Länsirannan ja Gazan kaistaleella yhteensä noin 4,8 miljoonaa. Pelkästään Laihialla juodaan enemmän olutta kuin koko Taybehin panimo tuottaa vuodessa.

Mikä eroja sitten selittää? Osittain ainakin uskonto. Palestiinalaisista enemmistö, 93 prosenttia, on muslimeja, eivätkä muslimit yleensä juo lainkaan alkoholia. Toiseksi suurin uskontokunta ovat kristityt, joita on kuutisen prosenttia väestöstä. Vaikka kaikki kristityt eivät juo alkoholia, eivätkä kaikki muslimit siitä kieltäydy, on uskonto merkittävä tekijä Palestiinan kaltaisessa verrattain konservatiivisessa yhteiskunnassa.

TAYBEHIN PANIMON PERUSTIVAT panimomestari Madeesin isä Nadim ja eno David Khouryn vuonna 1994, kun Oslon rauhansopimuksen solmimisesta oli kulunut vuosi. Yhdysvalloista palanneen perheen tavoitteena oli kehittää laadukas palestiinalainen olut ja luoda sen myötä työpaikkoja kotikyläänsä.

Markus Viljasalo nautti tätä blogitekstiä kirjoittaessaan tuopillisen Taybeh Golden -olutta. Se vastaa noin seitsemän ja puolen palestiinalaisen vuosittaista olutannosta.

Olutbisnes muslimienemmistöisessä maassa ei äkkiseltään kuulosta kovin hyvältä idealta. Panimon myynti on kuitenkin tasaisessa kasvussa. Paikallista olutta juodaan yhä enemmän esimerkiksi Ramallahissa ja Betlehemissä, joissa kummassakin on merkittävä kristittyjen vähemmistö. Molemmissa liikkuu myös runsaasti turisteja ja länsimaisia järjestötyöntekijöitä, joiden kulutus värittänee tilastoja.

Panimolla on alkoholiton versio kuuluisasta oluestaan. Sitä kuluu eniten Hebronin ja Nablusin kaltaisissa muslimikaupungeissa. Alkoholittoman Taybehin kilpailija on Bavaria-olut, jota saa muun muassa mansikan ja ananaksen makuisena.

USKONTOA ENEMMÄN YRITTÄMISTÄ häiritsee vuosikymmeniä jatkunut miehitystila. Jerusalemista löytyisi oluelle hyvät markkinat, mutta normaalisti 20 minuuttia kestävään matkaan kuluu olutrekalta koko päivä. Israelin rakentama Länsirannan muuri halkoo aluetta, ja virallisia läpikulkupaikkoja on vain muutamia.

Tarkastuspisteiden läpäiseminen vaatii paljon paperityötä, ja olut täytyy pakata tietyllä tavalla tarkistusta varten. Panimomestari Khouryn mukaan tarkastuspisteen läpi pääseminen riippuu lisäksi säästä ja sotilaiden mielentilasta. Rekkoja nuuskivia koiria ei haluta tuoda sateella ulos. Tällöin kuljettajat odottavat tarkastuspisteellä koko päivän ja joutuvat joskus palamaan takaisin panimolle olutlasteineen.

Tarkastuspisteet voidaan milloin tahansa sulkea ilmoittamatta, jos jossain päin Länsirantaa on levottomuuksia.

Tulevaisuudessa oluttuotannon kasvuanäkymiä saattaa rumentaa väestönkehitys. Kristityn väestön osuutta laskevat maastamuutto ja suhteellisesti alhainen syntyvyys. Monet kristityt perheet ovat perinteisesti kuuluneet Palestiinan hyväosaisiin, ja heillä on muita paremmat mahdollisuudet muuttaa pois konfliktin riivaamalta alueelta.

Ehkä Taybehin ja kahden uuden palestiinalaisen mikropanimon tulevaisuus onkin viennissä. Olutta viedään Tanskaan ja Ruotsiin, mutta Suomesta Taybehia ei valitettavasti vielä saa. Kuka lähtisi tuomaan maahan olutta, joka on panimon mukaan Lähi-idän paras?

CJAÖUMÖRTÄH<
Taybehin pienpanimo työllistää tällä hetkellä 15 henkeä Taybehin kylässä.

Teksti: Markus Viljasalo
Kuvat: Markus Viljasalo; Karoliina Knuuti

Blogissa seurataan Kansanvalistusseuran mediakoulutushanketta Palestiinassa huhtikuun loppuun saakka.

Aiemmin Soulissa:

Markus Viljasalo

  • on 38-vuotias on opintovapaalla oleva sosiologian maisteriopiskelija
  • työskentelee Amnestyn Suomen-osaston digitaalisen viestinnän suunnittelijana
  • kouluttaa Palestiinassa digitaalista markkinointia ja kampanjointia
  • ”Ihmisoikeuksien kannalta suurin hankaluus Länsirannalla on se, että väestönryhmien oikeudet määritellään kahdessa täysin erillisessä oikeusjärjestelmässä. Miehitetyllä alueella asuvia palestiinalaisia turvaavat ainakin teoriassa Geneven sopimukset. Samalla alueella asuvia siirtokuntalaisia taas koskee Israelin siviililainsäädäntö”.
Jaa artikkeli
Back to top