Pesen käteni konfliktilla

Palaan palestiinalaista oliiviöljysaippuaa tiivistyy vuosituhat historiaa ja kosolti miehityksen arkipäivää, kirjoittaa Mediakasvatusta Palestiinassa -hankkeen työntekijä Heidi Höök.

Yksinkertaisimmillaan se on oliiviöljystä, vedestä ja lipeästä tehty valkoinen kuutio.

Länsirannalla sijaitsevassa Nablusin kaupungissa valmistettuun saippuapalaan tiivistyy kuitenkin paljon enemmän. Se sisältää yli tuhat vuotta Palestiinan historiaa sekä kertomuksen ympäristön ja globalisaation vaikutuksista paikallisille elinkeinoille. Siihen tiivistyy myös paljon Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia.[laatikko]

OLIIVIÖLJYSAIPPUAN VALMISTAMISELLA perinteisin keinoin on Lähi-idässä pitkä perinne. Palestiinalaisnaisten kerrotaan jo muinoin laittaneen kunkin vuoden oliivisadosta öljyä sivuun saippuan valmistusta varten. Merkittävä teollisuudenala saippuanvalmistuksesta kehittyi Nablusissa, Länsirannan toiseksi suurimmassa kaupungissa.

Jo 900-luvulla Nablusin kuuluisaa oliiviöljysaippuaa kaupattiin ympäri arabimaita. Se levisi Eurooppaankin, ja palestiinalaiset kertovat mielellään, että Nabulsi soap oli Englannin kuningattaren Elisabetin suosikki 1400-luvulla.

Kaupungin saippuateollisuus oli voimissaan 1800-luvun lopussa, jolloin Nablusin vanhassa kaupungissa toimi  yli 40 saippuatehdasta. Ne olivat menestyksekkäiden saippuasukujen omistamia, ja kunkin suvun logo oli painettu kauniisti aseteltuihin saippuakuutioihin.

Nyt vanhoista saippuasuvuista enää muutama valmistaa saippuaa perinteisin menetelmin. Muut tehtaat on tuhottu tai rapistuvat hylättyinä.

Syitä on monia.

IHAN KAIKESTA EI VOI SYYTTÄÄ ainoastaan miehitystä.

Saippuateollisuutta koettelivat lukuisat luonnonmullistukset 1900-luvun alussa. Erityisen tuhoisa oli vuoden 1927 maanjäristys, joka romahdutti suuren osan tehtaista.

Saman vuosisadan loppupuolella kaupan kansainvälistymisen myötä suuryritysten brändit, kuten palmolivet ja garnierit, ilmestyivät palestiinalaismarkkinoille. Kun tarjolla oli graafikoiden suunnittelemiin värikkäisiin muovipakkauksiin pakattuja hyväntuoksuisia suihkusaippuoita, paikallinen valkoinen tuoksuton kuutio ei enää käynyt kaupaksi. Jotkin paikalliset yritykset tosin ovat alkaneet tuottaa hajustettuja, yrttiuutteilla varioituja oliiviöljysaippuoita länsimarkkinoille.

Sitten tuli 2000-luku ja sen alussa toinen intifada, palestiinalaisten kansannousu Israelin miehitystä vastaan. Moni saippuatehdas tuhoutui Israelin armeijan iskuissa kaupungin historialliseen keskustaan. Armeija sulki Nablusista ulos johtavat ja sitä ympäröivät tiet. Ihmiset eivät päässeet suljetusta kaupungista töihin saippuatehtaille tai oliiviviljelmille. Tiesulut hankaloittivat tavaran liikkumista alihankkijoiden ja toimittajien välillä sekä tavaran vientiä. Saippuateollisuus hiipui.

YHÄ NYKYÄÄN ISRAELIN ARMEIJAN asettamat, ennalta arvaamattomat tarkastuspisteet ja tiesulut vaikeuttavat Länsirannan alueen taloutta ja teollisuutta. Viennin kustannusten on arvioitu yli kymmenkertaistuneen. Ennen kaikkea rajoitukset vaikeuttavat ihmisten liikkumista ja elinkeinoja, kuten saippuateollisuutta.

Viime syyskuussa Israelin armeijan tarkastuspisteet sulkivat tiet kymmeneen kylään Nablusin eteläpuolella ja vaikeuttivat 54 000 palestiinalaisen elämää viikoiksi. Kylät ovat pieniä ja riippuvaisia Nablusista. Töihin, kouluun ja sairaalaan päästäkseen ihmisten on etsittävä vaihtoehtoisia polkuja.

Kuten palestiinalaiset jokapäiväisessä elämässään, Nablusin vuosituhansia vanha saippuaperintö sinnittelee miehityksen aiheuttamien hankaluuksien alla. Jäljellä olevat saippuatehtaat pyrkivät uudistamaan valikoimaansa kuluttajien mieltymysten mukaan ja selättämään viennin hankaluudet. Nablusin oliiviöljysaippuaa – myös sitä perinteistä – voi löytää Länsirannan lisäksi esimerkiksi Jordaniasta.

Kansanvalistusseuran seuraava ja samalla viimeinen mediakoulutus palestiinalaisille alkaa marraskuun alussa Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa. Kolmen viikon ajan asumme Nablusissa.

Kun iltaisin hieraisemme käsiämme paikallisella saippualla, voimme vain arvostaa sitä, minkä verran kulttuurihistoriaa ja sinnikkyyttä saippuapalaan tiivistyy.

Kuvat: Heidi Höök; Karoliina Knuuti

Blogissa seurataan Kansanvalistusseuran mediakoulutushanketta Palestiinassa vuoden loppuun saakka.

Aiemmin Soulissa:

• Palestiinalaisella sisulla kohti uutta maailmaa
• Mistä palestiinalaistoimittaja saa kirjoittaa?
• Google ”unohti” Palestiinan
• ”Meidän on pidettävä kiinni avoimuudesta”

Heidi Höök

• koordinoi Kansanvalistusseuran Mediakasvatusta Palestiinassa -hanketta
• opiskelee arabiaa
• syttyy Lähi-idän lisäksi kansainvälisestä kehityksestä ja journalismista.
• ”Nablus on tunnettu myös Lähi-idässä suositusta jälkiruoasta, knafehsta. Lämpimän juuston ja oranssin, makean päällisen yhdistelmä muistuttaa leipäjuustoa lakkahillolla. Marraskuun aikana testataan kaikki kaupungin knäfä-paikat!”