Aikuiskasvatus: Medialukutaito ja luottamus ovat vastalääkettä disinformaatiolle
Julkaistu:Yhteiskunnan vastustuskyky ulkopuoliselle informaatiovaikuttamiselle on yhtä vahva kuin sen jäsenten luottamus yhteiskuntaan, toisiinsa ja kansalliseen mediaan. Medialukutaito vahvistaa luottamusta, osoittavat tutkijat Minna Horowitz ja Janne Matikainen Aikuiskasvatus-tiedelehdessä.
Valeuutiset, salaliittoteoriat ja informaatiohäiriöt ovat olleet viime vuosina julkisen keskustelun kestoaiheita Suomessa ja kansainvälisesti. Neljä viidestä suomalaisesta kokee disinformaation ongelmaksi demokratialle, ja yli puolet kertoo kohtaavansa sitä usein.
”Yksilön kannalta informaatioympäristö on hyvin haastava”, ilmiöön perehtyneet tutkijat Minna Horowitz ja Janne Matikainen sanovat.
Aikuiskasvatuksessa julkaistussa vertaisarvioidussa tiedeartikkelissaan he tarkastelevat kriittisen lukutaidon haasteita vastustuskyvyn eli resilienssin ja luottamuksen valossa. Teemanumero pureutuu kriittiseen lukutaitoon eriarvoistuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Mediamaastossa myllertää
Tehokasta vastalääkettä valeuutisten kaltaisille ilmiöille ovat media- ja informaatiolukutaidot, lyhyemmin MIL-taidot. Ne auttavat suunnistamaan mediamaastossa, jota sosiaalinen media ja tekoäly myllertävät: lukutaitoinen osaa erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta.
”Yhteiskunnan vastustuskyky informaatiovaikuttamiselle koostuu sekä mediajärjestelmästä että kansalaisten kyvystä arvioida tiedon luotettavuutta. Kuten presidentti Sauli Niinistö on siviili ja puolustusvalmiutta koskevassa raportissaan Euroopan unionille todennut, resilienssi on kokonaisvaltainen käsite ja luottamus sen keskeinen osa”, Matikainen toteaa.
Luottamus on ansaittava
Luottamukseen ja vastustuskykyyn kytkeytyy polarisaatio, joka on Suomessakin vahvistunut digitalisoitumisen myötä. Populistinen vastamedia näkyy vahvistavan polarisoitunutta maailmankuvaa.
”Medialukutaito suojelee informaatiohäiriöiltä ja sen myötä luottamuksen murenemiselta sekä yhteiskunnan polarisaatiolta valheellisen informaation perusteella”, Horowitz sanoo.
Uhkakuvista huolimatta Suomella menee hyvin: MIL-taidoissa olemme Euroopan kärkeä, ja luottamus kansalliseen uutismediaan on globaalissakin vertailussa harvinaisen suurta ja vakaata.
”Kansalaiset eivät silti välttämättä luota toistensa media- ja informaatiolukutaitoihin. Lisäksi he jossain määrin jakautuvat ryhmiin, joissa luottamus saattaa olla hyvinkin erilaista”, tutkijat kertaavat havaintojaan.
Kolme neljästä suomalaisesta luottaa joukkoviestimiin, mutta vain joka kymmenes sosiaaliseen mediaan.
Resilienssi vaatii perustakseen sivistystä
Kuluvalla viikolla julkistettu OECD-maiden aikuisväestön perustaitoja mittaava PIAAC-tutkimus osoittaa, että useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta kokee voivansa luottaa muihin ihmisiin. Vain Tanska on Suomen edellä.
”Mitä paremmat tiedonkäsittelyn perustaidot aikuisella on, sitä todennäköisempää luottamus on. Lisäksi Suomi on pieni homogeeninen maa, jossa on hyvä koulutustaso ja kansalaisyhteiskunta, jotka ylläpitävät luottamusta”, Horowitz tulkitsee tuloksia.
Tutkijoiden mukaan kansallista resilienssiä tulee vahvistaa monitasoisesti: On tunnettava eri kohderyhmät tarpeineen. On vaalittava hyvää yleissivistystä* ja, ennen kaikkea, kansalaisten osallisuuden tunnetta.
”Luottamus on yksilön kokemus ja samalla ryhmiä, yhteisöjä ja lopulta yhteiskuntia muodostava ja koossapitävä tekijä. Siksi monikriisien aikana media- ja informaatiolukutaidon tavoitteeksi tulee nostaa vahvasti luottamuksen rakentaminen”, tutkijat tiivistävät viestinsä.
* Vuoden 2024 Sivistysbarometri kertoo, että suomalaiset pelkäävät yleissivistyksen rapautumista.
Tiedeartikkelin tekijät
- Minna Horowitz on valtiotieteiden tohtori, yliopistotutkija ja dosentti Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa viestinnän oppiaineessa.
- Janne Matikainen on valtiotieteiden tohtori, yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa viestinnän oppiaineessa.
Lisää aiheesta
- Horowitz, M. & Matikainen, J. (2024). Luottamusta rakentamassa: Media- ja informaatiolukutaito ja kansallinen resilienssi. Aikuiskasvatus, 44(4), 255–267. https://doi.org/10.33336/aik.127660
Lisätiedot
- toimituspäällikkö Terhi Kouvo, terhi.kouvo@kvs.fi, 0400 396 437
Aikuiskasvatus
on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu. Sen kustantavat Kvs-säätiö ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS). Aikuiskasvatusta voi lukea vapaasti Journal.fi-palvelussa tuoreeltaan ja koko historialtaan. Se oli Vuoden tiedelehti -kilpailun finalisti vuosina 2022 ja 2023 ja sai Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelijoilta Vuoden 2019 Aikuiskouluttajan tunnustuksen. Aikuiskasvatus tuottaa kotimaisten tiedelehtien kanssa Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiiriä podcasteineen.
Lue Aikuiskasvatuksen tuoreinta numeroa