”Ei pelkkä pedagoginen viitekehys, vaan se toimii oikeasti” – Kaikkien-malli henkilökohtaistaa digiohjauksen

Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa tuettiin arjessa, työssä ja opinnoissa pärjäämistä oppijalähtöisesti. Kokemus kouluttajana toimimisesta tarjosi hankkeessa toimijoille kouluttajille ja organisaatioille arvokasta oppia.

Monet kouluttajat toimivat ensimmäistä kertaa digitaito-ohjaajan roolissa. Tehtävä koettiinkin osin jännittäväksi – oman osaamisen riittäminen tuotti alkuun epävarmuutta. Kokemus oli kuitenkin varsin palkitseva.

Kouluttajana toiminut Ville Särkelä Opintokeskus Siviksestä totesi, että kurssitapaamisilla jokainen oppi uusia taitoja:

”Ei ikinä ennen ole oppijat tuoneet viimeisellä kerralla opelle kukkia ja kädenpuristuksia!” nauroi Särkelä.

Opittu kytketään elävään elämään

Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen kouluttajat hankkivat arvokasta kokemusta kahden testatun mallin ja sisällön yhdistämisestä: miten voidaan ohjata digiperustaitoja oppijalähtöisesti?

Kaikkien-malli antaa kouluttajien mielestä luvan poistua ”formaalin kouluttajan” -roolista. Näin oli mahdollista olla läsnä ja avoin oppijoiden tarpeille. Oppijoiden kohtaamat arjen haasteet huomioitiin, ja niitä ratkottiin pitkin koulutusta. Tämä kytkee opittua elävään elämään ja on oppijoille aidosti hyödyllistä. Eräs kouluttajista totesi, että hänen kursseillaan jokainen osallistuja ratkaisi vähintään yhden arjen haasteen.

”On todella tärkeää, että oppijat saavat kurssilla jotain kättä pidempää, joka auttaa heitä menemään siihen suuntaan johon he pyrkivät”, kiteytti Kvs-säätiön Seija Purhonen.

Osaamismerkistö antoi koulutuksiin sisältörungon. Kouluttajat totesivat sisältöjen olevan hyvin koostettuja ja oleellisia. Osaamismerkkien keskeinen hyöty liittyi kouluttajien mukaan oman oppimisen validointiin: niiden avulla on mahdollista saada selkeä todennus omista taidoista.

Kaikkien-malli toi koulutuksen toteuttamiseen vahvan tuen

Kaikkien-malliin olennaisesti sisältyvää oppijalähtöisyyttä toteutettiin koulutuksissa monin tavoin, osalla kursseista jo ennen ryhmän ensimmäistä tapaamista:

”Oppijoiden omat toiveet kartoitettiin ennen kurssia ja ensimmäisellä kerralla niitä pyrittiin ottamaan mahdollisimman paljon huomioon”, kertoi yksi kouluttajista.

Kun oppijat pääsevät vaikuttamaan itse paljon kurssin sisältöön, motivaatio ja koulutukseen sitoutuminen paranevat. Kaikkien-malliin sisältyvä oppimisen henkilökohtaistaminen on tärkeää, mutta ei aina helppoa. Esimerkiksi erilaisten taitotasojen huomioiminen ja sopivan tason löytäminen ohjaamisessa vaatii kouluttajalta luovuutta. Kaikkien-mallin koettiin kuitenkin antaneet vahvan tuen koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

”Kaikissa koulutuksissa pitäisi olla taustalla mietitty teoria, joka tarjoaa jalustan. Uusille digitaitokouluttajille malli antaa niin raamit kuin ohjeita”, sanoi Seija Purhonen.

”Ei ollut todellakaan pelkkä pedagoginen viitekehys, vaan se toimii oikeasti!”, summasi Siviksen Tiina Tanskanen-Kudjoi.

Ei kurssia, vaan elämää varten

Kouluttajat kuvasivat koulutuksen olleen varsin kokonaisvaltaista. Esimerkiksi Marttojen koulutuksissa olivat läsnä monet arjen taidot, kuten terveellinen syöminen, erityisruokavaliot, pakkausmerkinnät, lajittelu, taloustaidot, reseptin lukutaito ja ruuanvalmistus. Toimisto-ohjelmien käytössä harjoiteltiin luku- ja kirjoitustaitoja sekä numerotaitoja. Myös suomen kielen osaaminen karttui maahanmuuttajaryhmille tarjotuissa koulutuksissa.

Ville Särkelä toi esiin vahvasti mukana olleet sosiaaliset ja ryhmässä toimimisen taidot kuten yhteistyön tekeminen, keskustelut ja dialogi. Yhden kerran aiheena oli digihyvinvointi, silloin mukaan saatiin psyykkisen hyvinvoinnin äärelle pysähtyminen.

Koulutuksissa keskusteltiin lisäksi yhteiskunnallisista ja työelämään liittyvistä asioista: miten palvelut toimivat, millaista kehitystä tapahtuu, millaisia riskejä oppijat näkevät. Kokemuksia jaettiin myös siitä, mitä taitoja tarvitaan. Innostus opiskeluun ja oppimisen taidot paranivat

Asiat on hyvä oppia kunnolla ja rauhassa

Mitä kouluttajat haluaisivat kehittää tulevien koulutusten kohdalla?

Eräs huomio liittyi sisältöjen suhteuttaminen käytössä olevaan aikaan. Olisi tärkeää, että asiat opitaan kunnolla ja rauhassa. Ryhmästä riippuen tämä voi tarkoittaa sisältöjen karsimista.

Kouluttajien mielestä on parempi, ettei digitaitomerkistö ole sidoksissa arviointiin. Osaamismerkit eivät olisi silloin turhan vahvassa osassa, sillä ne eivät sovi kaikille. Osaamismerkkien rinnalla olisi hyvä tarjota vaihtoehtoisia tehtäviä, jotka palvelevat kutakin oppijaa paremmin. Eri tasoisia, konkreettisia oppimistehtäviä voisi valmistella myös taitavimmille.

Marttaliiton Olga Aula toi esiin sen, että oppimisen edellytykset on huolehdittava kuntoon. Siihen liittyy ryhmän kuuntelu ja tilanteen lukeminen: Riittääkö ryhmän energia ja aika tähän? Onko aika keittää kahvit? Oppimisen edellytysten kannalta ratkaisevaa voi olla myös esimerkiksi lapsenvahdin tai apuopettajan ottaminen mukaan.

Yhteistyössä on voima – jatkossakin

Koulutukset toteutettiin yhteistyössä useiden toimijoiden ja muiden hankkeiden kanssa. Näin pystyttiin tarjoamaan lisätukea eri toiminnoissa oleville asiakkaille. Verkostomainen työskentely onkin todettu tehokkaaksi ja asiakkaita hyvin palvelevaksi.

Työelämän digitaidot kuntoon -hanke ja sen toteuttajat (Opintokeskus Sivis, Marttaliitto ja Marttapiirit sekä Kvs-säätiö) kiittävät lämpimästi hyviä kumppaneita tähänastisesta yhteistyöstä.

Tarve digitaitojen kouluttamiseen ei ole poistumassa lähiaikoina – työmme jatkuu myös tulevana syksynä!

Teksti: Nina Hjelt
elinikäisen oppimisen asiantuntija, Kvs-säätiö

Lisätietoja

Lue lisää Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeesta