Ajankohtaista
Muutosorientoitunut aikuiskoulutus on luonteeltaan – muuttavaa: Tavoitteena on yksilön tai suurtakin ihmisjoukkoa koskevan ongelmallisen tilanteen parantaminen tai ajattelutapojen muuttaminen. Niinpä muutosorientoitunutta aikuiskoulutusta voi yhtä hyvin olla työllisyyskoulutus tai ilmastonmuutokseen liittyvien asenteiden muuttaminen koulutuksen keinoin.
Miten tunnistaa ja erottaa muutosorientoitunut aikuiskoulutus muusta koulutustarjonnasta?
Professori Jyri Mannisen mukaan selkeitä merkkejä ovat muun muassa koulutustavoitteet määrittelevä taho sekä käytetyt opetusmenetelmät:
– Määritteleekö tavoitteet yhteiskunta, valtio, työnantaja, kouluttaja tai koulutusorganisaatio vai pääsevätkö osallistujat itse vaikuttamaan niihin? Jälkimmäisessä tapauksessa on todennäköisempää, että koulutuksen kautta osallistujat itse pystyvät ratkaisemaan ongelmia syvällisemmällä tavalla.
Esimerkkejä muutosorientoituneesta aikuiskoulutuksesta Suomessa löytyy Mannisen mukaan vapaan sivistystyön kentältä hyvin vähän. Muutosorientoituneita kursseja ja hankkeita tarjoavat ja rahoittavat ennemminkin järjestöt tai säätiöt.
– Muutosorientoitunut aikuiskoulutus vaatii uudentyyppisiä opetusmenetelmiä, jotka erottavat sen selvästi perinteisestä, opettajajohtoisesta koulutuksesta. Muutosorientoituneet menetelmät perustuvat dialogiin, vuorovaikutukseen ihmisten kesken. Ollaan tasapuolisesti yhdessä tekemässä asioita ja käytetään menetelmiä, joilla haastetaan esimerkiksi ajattelutapoja.
Jyri Manninen nostaa esiin kaksi muutosorientoituneen aikuiskoulutuksen hanketta, joissa Kvs-säätiö on ollut mukana: Vastalääke-hankkeessa koulutettiin dialogisuuden avulla tunnistamaan sosiaalisessa mediassa leviävää virheellistä terveystietoa – vahvasti muutosorientoitunut asetelma. Kvs-säätiön ja Opintokeskus Siviksen yhteistyöhankkeessa tuotettu Kaikkien-malli perustaitojen opetukseen on puolestaan hyvä esimerkki muutosorientoituneen aikuiskoulutuksen opetusmenetelmästä.
Voisiko muutosorientoitunut lähtökohta sopia mihin koulutukseen tahansa?
– Tarvitaan myös ihan sellaisia perustaitokursseja, joissa vaikka opetellaan käyttämään Exceliä. Sitä ei kannata lähteä tekemään muutosorientoituneesti. Samaten autokoulussa on hyvä oppia liikenteen perussäännöt. Toisaalta esimerkiksi ennakoivan tai joustavan ajon kurssilla olisi hyvä miettiä myös asenteita ja suhtautumistapoja, jolloin voisi käyttää vähän enemmän vuorovaikutteisia dialogisia työkaluja – ja käytetäänkin.
”Tuollakin tavalla voisi järjestää koulutuksen”
Jyri Mannisen mukaan melko harva kouluttaja on yliopisto-opintojen kautta perehtynyt aikuiskoulutuksen eri teorioihin ja lähestymistapoihin.
– Ei tiedetä tai hoksata, että tuollakin tavalla voisi järjestää koulutuksen. Pyritään pikemminkin tekemään vanhalla mallilla.
Esimerkkinä Manninen käyttää työttömien työnhakukoulutusta, jossa perinteisesti opetetaan cv:n tekeminen ja työhakemuksen lähettäminen. Muutosorientoituneessa koulutuksessa voitaisiin lähteä pohtimaan, millä työttömiä saataisiin voimaannutettua ja miettimään omia arvojaan ja asenteitaan, jolloin myös työnhakustrategia voisi parantua.
Tiedon jakaminen muutosorientoituneesta aikuiskoulutuksesta olikin eräs lähtökohta kansainväliselle FutureLabAE-yhteistyöhankkeelle (2018-2021). Suomesta olivat mukana Kvs-säätiö sekä Itä-Suomen yliopisto, jossa Jyri Manninen työskentelee.
– FutureLabAE-hankkeen tarve nousi siitä että muutosorientoitunutta aikuiskoulutusta on pikkusen vaikeampi lähteä toteuttamaan jos ei edes tiedä sen olemassaolosta!
Toinen toisiltaan oppien
Hanke saavutti suunnitelmassa asetetut tavoitteet: muutosorientoitunut aikuiskoulutus -käsitteen ja toimintamallin tarkentaminen sekä muutosorientoituneen aikuiskoulutuksen saaminen paremmin näkyväksi. Hankeraporttiin on koottu muutosorientoituneen aikuiskoulutuksen teoreettista ja historiallista taustaa ja käytännön esimerkkejä. Lisäksi mukana on ehdotuksia päättäjille ja rahoittajille tämäntyyppisen koulutuksen tukemiseksi. Hankkeen tuotoksista on koostettu myös kouluttajien käsikirja.
FutureLabAE-hankkeen aikana toteutettiin seminaareja, verkkokursseja ja webinaareja, joissa eri maiden case-esimerkkien kautta nostettiin esille työtapoja ja jaettiin kokemuksia. Yksi lähiseminaarikin ehdittiin järjestää, Helsingissä. Jyri Manninen pitää sitä hyvin onnistuneena:
– Käytimme menetelmiä, jotka soveltuvat muutosorientoituneeseen aikuiskoulutukseen. Saimme ihmiset miettimään, mitä tämä uudenlainen työtapa ja ajattelutapa on.
Manninen näkee tietynlaisena haasteena, että FutureLabAE-hankkeen tapahtumiin osallistuneet olivat muutosorientoituneista koulutusmalleista jo valmiiksi innostuneempia. Toisaalta juuri nämä henkilöt voivat viedä eteenpäin omiin maihinsa kokemuksia ja käytäntöjä.
– Tämä oli hyvä projekti siinä mielessä, että olemme oppineet toinen toisiltamme tosi paljon. Toivottavasti materiaalien kautta on pystytty jakamaan kokemuksia myös muille tahoille. Organisaatiot, jotka olivat mukana hankkeessa, olivat pikkusen erityyppisiä, ja kaikilla oli jonkin tyyppinen ote muutosorientoituneeseen aikuiskoulutukseen. Oli kiinnostavaa päästä käytännön kautta näkemään, millaisia koulutuksia oikeasti on, kun olen teoriassa näitä asioita pyöritellyt yliopistolla.
– Odottamaton hyöty oli ihan uusien asioiden oppiminen esimerkiksi Portugalin, Slovakian ja erityisesti Irlannin koulutuskäytännöistä. Itävalta pitää mainita myös. Itävaltalainen partnerimme oli suunnittelemassa projekti-ideaa ylipäätään alusta lähtien.
Jatkohanke tulossa?
Kvs-säätiön viestintäasintuntijana työskentelevällä Sari Pohjolalla oli FutureLabAE -hankkeessa kaksoisrooli, partnerina ja viestijänä. Hän vastasi hankkeen viestinnästä Suomessa Kvs-säätiön ja Euroopan tasolla EAEAn (Euroopan aikuiskoulutusjärjestö) osalta.
– Viestinnän tekeminen hankkeessa oli opettavaista, työlästä ja palkitsevaa. Olin juuri aloittanut EAEAn viestintäsuunnittelijana, ja FutureLabAE oli ensimmäinen Erasmus+-hanke, jossa olin mukana. Opin samalla tuntemaan viestintäkäytäntöjä kansainvälisessä hankkeessa, Erasmus+-hankehallintoa, eurooppalaista aikuiskoulutussektoria ja lisäksi vielä hankkeen sisältöä. Hankkeessa oli paljon tuotoksia, mm. monta tapahtumaa ja verkkokurssia, joille rekrytoitiin osallistujia, joten viestintä oli välillä hyvin intensiivistä. Onneksi EAEAn henkilöstö oli apuna viestinnän ideoinnissa ja hankekumppanit viestivät aktiivisesti omilla tahoillaan. Minulle tuli yllätyksenä, ettei Erasmus+-hankkeissa ole viestinnälle omaa budjettia: kaikki pitää tehdä itse julkaisujen taitosta alkaen.
Viestintää tehtiin pääasiassa verkossa. Hankkeessa syntyi mm. useita julkaisuja, artikkeleita ja webinaareja, joita toivottavasti hyödynnetään vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Partnerin näkökulmasta Sari Pohjola on tyytyväinen hankkeeseen:
– Kvs pääsi tutustumaan mielenkiintoiseen ja osaavaan joukkoon eurooppalaisia aikuiskoulutusorganisaatioita, joiden kanssa todennäköisesti tulemme suunnittelemaan myös uusia hankkeita. Hankkeessa tehty muutosorientoituneen aikuiskoulutuksen määrittely käsitteellisti ja teki näkyväksi kehittämistoimintaa, jota Kvs on tehnyt vuosikausia mm. medialukutaidon parissa Suomessa ja maailmalla.
Kvs sai hankkeen myötä uusia työkaluja kehittää muutosorientoitunutta aikuiskoulutusta.
– Olemme jo suunnitelleet jatkohanketta, jossa hyödynnetään transformatiivista lähestymistapaa.
Teksti: Kristiina Andreasson
Kuva: FutureLabAE-projekti, työpaja Helsingissä joulukuussa 2019.
Tutustu FutureLabAE-hankkeeseen ja sen materiaaleihin
